Tepe Gawran sinetti Courtesy University of Pennsylvania Museum, Object #32-21-515 |
kuva sivulta The Bible and Archaeology |
"Sinetin löysi vuonna 1932 E. A. Speiser, University Museum of Pennsylvania:n miehiä. Paikka oli siis Tepe Gawra, joka on Niiniven raunioiden lähellä. Siis aika pohjoisessa. Speiser ajoitti sinetin noin vuoteen 3500 eKr.Mielenkiintoinen tieto Hannun viittaamalta opettaja Elizabeth Fletcherin sivuilta (laitoin hauskasti laaditut sivut blogin suositeltuihin).
Sinetissä on alaston mies ja nainen, eteenpäin kumartuneessa asennossa, aivan kuin häpeissään, karkoitettuina tai kuritettuina. Heidän takanaan on käärme. Speiser oli sitä mieltä, että on vahvoja syitä olettaa sinetin liittyvän syntiinlankeemuskertomukseen."
Hannu Tiihonen blogin kommentissa
Lähteitä
Kuvassa näkyvän - ja samalla sivulla olevan toisen sinetin ("Aadam, Eeva ja käärme") - Fletcher on löytänyt Arthur C. Constancen teoksesta Seed of the Woman ("Naisen siemen"). Sivulla annetaan blogin johtokuvalle tarkka lähdeviite:
Speiser, E. A., quoted by H. H. Halley, Pocket Bible Handbook, Chicago, published privately, 19th edition, 1951, p.68
Ephraim Avigdor Speiser (1902-1965) oli syntyjään Puolan juutalainen, joka toimi Pennsylvanian yliopiston assyrioloina. Hän löysi kulttuurihistoriallisesti varsin merkittävän Tepe Gawran rauniokummun vuonna 1927 ja suoritti siellä kaivauksia vuosien 1931-38 kuluessa. Hän on julkaissut arkeologisia ja kielitieteellisiä tutkimuksia ja kirjoittanut myös Raamatun yhteyksistä Mesopotamian sivilisaatioihin. Speiser on kirjoittanut Anchor Bible johdannon Genesikseen ja osallistunut juutalaisen Raamatun käännöksen tekoon. Tepe Gawran kaivausten julkaisu on
E.A. Speiser, Excavations at Tepe Gawra 1. (Philadelphia: University of Pennsylvania Press. 1935).
Pennsylvanian yliopisto on julkaissut mielenkiintoisen ja yleistajuisen web sivun Tepe Gawran tutkimuksista, jossa kerrotaan miten moderni arkeologia yrittää saada selkoa Speiserin työstä ja löydöistä. Speiser ei itse ollut arkeologi vaan filologi, kielitieteilijä, ja melkoinen sekamelska vallitsee hänen julkaisussaan kerrostumien suhteen.
Tepe Gawran sinetin tulkinta
Uudempi tutkimus arvostelee S.N. Kramerin "Sumerilainen paratiisi" (1945) teosta siitä, että hän katselee asioita Raamatun silmälasein. Kriitikoiden mukaan hän tuo tulkintoihinsa mukaan Raamatun taustalta sumerilaisille vieraita ajatuksia alku-paratiisista.
Raamatun syntiinlankeemuskertomuksen perustalta Tepe Gawran sinetti on samalla tavoin tuotu Eedenin puutarhan tapahtumien miljööseen, ja siinä nähdään murheellinen pariskunta ja heidän takanaan käärme. Selvästi "paratiisista karkoitus" sinetti!
Näin ajatellaan, vaikka sumerilaisen kulttuurin piiristä ei tunneta laisinkaan ajatusta ihmisen lankeamisesta, alkuihmisistä, joiden ratkaisujen varassa on koko ihmiskunta. Tämä on Raamatun tavaraa, ei Sumerin.
Tässä blogissa olen kokoajan korostanut yksisuuntaista liikennettä -> Jahvisti on tutustunut sumerilaiseen myyttiin Enki ja Ninhursag ja käyttää sen aineksia, paletin värejä, kertoessaan sumerilaisesta maailmankuvasta ja ihmiskuvasta täysin poikkeavan kertomuksen.
Vaihtoehtoinen tulkinta Tepe Gawran sinetille?
Otetaan avuksi kaksi T. Gawrasta löydettyä sinettiä ja yksi Luristanista (keskellä)
Kopioin kuvat langjerin sivulta Tanskasta. Siellä on kuvien lähdeviitteet ja lisää aineistoa.
Elämäniloista - etten sanoisi peuhaavaa - menoa neljänneltä vuosituhannelta ennen Kristuksen syntymää. Vasemmalla näemme miehen yhtyvän naiseen takaapäin ja vasemmassa reunassa aasi seuraa tilannetta. Keskellä on varsin eksplisiittinen seksuaalinen akti menossa, joka on tahdottu tallentaa sinettiin. Ei ole paljon ihminen tuosta kiinnostuksesta muuttunut...
Oikealla menee valtavasta ruukusta ammennettu jumalainen olut kahden kaverin kurkusta. Olut oli sumerilaisten mieluisin juoma, jonka maltaita nainen levittää katolle ihanassa Dilmunissa Enki ja Ninhursag kertomuksen alussa!
Olisiko mahdollista, että johtokuvan Tepe Gawran sinetissä olisikin mies ja nainen kuvattuna seksuaalisessa yhdynnässä, jossa mies lähestyy naista takaapäin? Vasemmassa reunassa käärme seuraa tilannetta. Sinetti on vain graafisesti yksinkertaisempi (tai kuvan toinen sinetti täydennetty...)
Railakas uudelleentulkintani sopii paljon paremmin kuvista ja teksteistä tunnettuun varhaiseen sumerilaiseen ja elamilaiseen sivilisaatioon kuin Raamatun historiallisuutta puolustavien kristittyjen tulkinta, jolle ei Mesopotamian teksteistä löydy minkäänlaista yhtymäkohtaa.
No se siitä sitten vissiin... (huokaus)...Nyt tuntuu varmaan samalta kuin Adamista syntiinlankeemuksen jälkeen, ei yhtään viattomalta ...
VastaaPoistaJoo. Tämä lopputulos oli minullekin täysi yllätys, ja viattomuus meni. Mutta annoit aivan upean esimerkin löytöjen tulkinnasta, semiotiikasta, joka toimii myös tekstien kohdalla, kiitos siitä!
Poista