Intermezzo: paljon jumalia, paljon pyhimyksiä

Polyteismi eli monijumalisuus on ihmiselle luonnollinen uskonnon tyyppi.

Monoteismi eli yksijumalisuus on aivan poikkeuksellinen ilmiö, jonka taustojen tutkimus ei oikein pääse irti Raamatusta!

Juutalainen uskontunnustus on lyhyt ja ytimekäs 5 Ms 6:4:
שמע ישראל י-ה-ו-ה אלהינו י-ה-ו-ה אחד  Šema Israel! Adonai eloheinu Adonai eḥad

"Kuule Israel, Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi"

jonka KR 1992 tapansa mukaan "kielellisesti selventää" laimentaen sen sisällön yhteen mahdolliseen merkitykseen: "Kuule Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin."

Monolatria, on välimoto, johon jälkimmäinen suomennos mahtuu: on paljon jumalia, mutta me palvomme vain yhtä heistä.

Juutalaisuus on tiukan monoteistista tänään,

Islam on erittäin jyrkästi yksijumalista
la ilaha illallah umuhammadun rasulun allah
ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala, ja Muhammad on Hänen profeettansa

Kristityt?

Paljon jumalia
Tavallisella sumerilaisella oli ympärillään päivin öin sellaiset 300 - 600 jumaluutta. Näillä oli omat roolinsa yhteisön ja yksilön menneisyydessä ja nykypäivässä, ja heitä koskevat kertomukset heijastavat myös sumerilaisen ihmiskäsityksiä ja näkemyksiä elämän taustoista ja ihmiselon merkityksestä.

Mesopotamian muilla kansoilla, minoslaisilla, mykeneläisillä, syyrialaisilla, kreikkalaisilla, roomalaisilla, Afrikan kansoilla, saksoneilla, angleilla, viikingeillä, Mikael Agricolan ajan 1500 luvun suomalaisilla... oli laajat pantheonit. Taitaa olla niin, että hinduilla on tässä Guinnesin ennätysten kirjan korkein lukema, onhan polyteismi vallinnut siellä yli 5000 vuotta, ja aikaa uskonnon evoluutiolle on ollut.


Paljon pyhimyksiä
Saatamme uskonpuhdistuken kirkkojen opettamina pitää polyteismia pakanuuteen kuuluvana ja odotamme kristittyjen tunnustavan yhtä Kolmiyhteistä Jumalaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Vaan Rooman paavia vastaan protestoineet saksalaiset ja heidän oppilaansa ovat vain pieni prosentti Kristuksen kirkossa. Taitaa nykytilastojen mukaan meitä luterilaisia ja heitä kalvinisteja yhteensä olla maailmassa noin 130 miljoonaa. Siihen sitten mukaan uskonpuhdistuksen muut jälkeläiset, anabaptistit ja helluntailaiset ja muut.

Vaan katolisia on yli miljardi ja ortodokseja 600 miljoonaa.

Kristuksen kirkon levitessä koko maalmaan kuin hapatetun leipätaikinan, monet jumaluudet löysivät paikkansa kirkon pyhimyksiksi kastettuina.

Tavallisella katolisella tai ortodoksilla on ympärillään päivin öin sellaiset 300 - 600 pyhimystä. (Vai onko enempi tai vähempi?)

Näillä on omat roolinsa yhteisön ja yksilön menneisyydessä ja nykypäivässä, ja heitä koskevat kertomukset heijastavat myös kristittyjen ihmiskäsityksiä ja näkemyksiä elämän taustoista ja ihmiselon merkityksestä.

Että niin...

Martti Luther ja ystävänsä näkivät tämän Pyhän Hengen antamassa valossa ja kirjoittivat Augsburgin tunnustukseen

XXI Pyhien palvonta

Pyhien palvonnasta seurakuntamme opettavat, että me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan. Niinpä keisari voi ottaa Daavidin esikuvakseen, kun hän käy sotaa karkottaakseen turkkilaiset pois isänmaasta, sillä molemmat ovat kuninkaita. Mutta Raamattu ei neuvo kääntymään pyhien puoleen ja pyytämään heiltä apua, (1 Tim. 2:5) sillä se asettaa yksin Kristuksen meidän eteemme välittäjäksi, sovituksen välineeksi, ylimmäiseksi papiksi ja esirukoilijaksi. Häntä tulee huutaa avuksi, ja hän on luvannut kuulla meidän rukouksemme. Tämä palvonta on hänelle mieleen erityisesti silloin, kun hänen puoleensa käännytään kaikissa ahdistuksissa: "Jos joku syntiä tekee, niin meillä on puolustaja Isän tykönä jne." (1 Joh. 2:1).
Tunnustuskirjat