[Matka] Professori loukkaantuu meihin hyvästä syystä

Sumerilainen oppinut kirjuri Indu n 2400 eKr.
kuva realhistory.com

Professorimme Indu oli sangen korkeaotsainen mies ja koko elämänsä kirjastojen savitaulujen parissa viettänyt Nippurin asiantuntija. Lunanna tervehti luennoitsijaa puolestamme, mutta korkean akateemisen arvonsa hyvin tietäen hän ei orjamme kohteliaisuuksista tai meistä kunnioitusta huokuvista muukalaisista paljoa piitannut.

Ja niin luento alkoi hieman käheällä äänellä mutta koko sydämestä laulettuna hymninä

lugal-me-en šag4-ta ur-saĝ-me-en
dšul-gi-me-en ba-tu-ud-de3-en-na-ta nitaḫ kalag-ga-me-en
piriĝ igi ḫuš ušumgal-e tud-da-me-en
lugal an ub-da 4-ba-me-en
na-gada sipad saĝ gig2-ga-me-en
nir-ĝal2 diĝir kur-kur-ra-me-en
dumu u3-tud-da dnin-sumun2-kam-me-en
šag4-ge pad3-da an kug-ga-me-en
lu2 nam tar-ra den-lil2-la2-me-en
dšul-gi ki aĝ2 dnin-lil2-la2-me-en
mi2 zid dug4-ga dnin-tur5-ra-me-en
ĝeštug2 šum2-ma den-ki-kam-me-en
lugal kalag-ga dnanna-a-me-en
piriĝ ka du8-a dutu-u3-me-en
dšul-gi ḫi-li-a pad3-da dinana-me-en
anše-ĝir2-nun-na kaskal-e du7-u3-me-en
anše-kur-ra ḫar-ra-an-na kun sud-sud-me-en
dur3 dšakkan2-na kaš4-e kiĝ2-ĝa2-me-en
anše dšakkan2 kaš4
dub-sar gal-zu dnisaba-kam-me-en
nam-ur-saĝ-ĝu10-gin7

(Kuningas shulgin ylistys, ETCSL)

Moka!

Korvamme tavoittivat vain säkeiden lopussa toistuvan me-en me-en, mitä se sitten tarkoittikin.

Kalpenin vitivalkoiseksi, kun tajusin minkä mokan olin tehnyt ryhmällemme. Sen enempää Aradlugal kuin minäkään emme olleet muistaneet tulkitsemisen olevan tuiki tarpeellista. Olisi aivan mahdotonta saada opastamme tähän hätään arvovieraidensa luota.

Tönäsin professoria hartaana kuuntelevaa Lunannaa ja käytin käsiäni, viitaten korviini, pyörittäen silmiäni, pudistellen päätäni, taputtaen rintaani, repien hiuksiani... ja lopulta hän äkkäsi, mitä ajoin takaa. Hän osoitti etu-shusillaan ensin päätään, sitten minua, sitten professoria ja minä nyökkäsin kuiskaten batiltu, batiltu! (seis, seis...)

Lunanna nousi varmaan polvet hieman vapisten ja astui kohti opettajaamme. Tämän nähdessään professori keskeytti liturgiansa ja miehet keskustelivat hetken. Kohta huoneessa kaikui aimo läimäys ja arvon herra Indu kääntyi kannoillaan ja asteli hame kahisten ja pää pystyssä typerän orjan ja meidän ainoaa sivistyskieltä osaamattomien barbaarien luota.

Riensin onnettoman ja nyt varsin punaposkisen Lunannan luokse koettaen elein ilmaista pahoitteluni ja että kaikki oli minun syytäni, niinkuin olikin. Jotenkin sain kerrottua hänelle, että myös toinen luento pitäisi peruuttaa tulkin puutteen takia. Ryhmä oli mukana ja tulivat lohduttamaan orjaamme, joka silminähden rauhoittuikin - tällainen kohtelaisuus orjaa kohtaan ei ollut hänen maailmassaan tavallista.

Ehdotin ryhmälle, että koska kuitenkin olemme jo täällä, niin minä voisin kertoa jotain Nippurin poliittisesta nykyhistoriasta - se ei toki olisi mitenkään verrattavisa siihen, mitä herra Abgal olisi voinut meille kertoa. Ryhmässämme mukana ollut sumerologian harrastaja Tarmo lupasi puolestaan kertoa meille ohjelmassa olevan suunnitelman mukaan Enlil jumalasta.

Parempien vaihtoehtojen puutteessa näin sitten sovittiin.

(Mielessäni potkaisin opastamme, kun en itseäni osannut kaatumatta potkia...)