Enki ja Ninhursag tekstin tutkimuksesta

Ninhursag jumalatar
Isin Larsa 2017-1783 eKr. 
Terrakotta. 10.2 cm, Irakin museo Bagdad

Annan oheiset esimerkit alan kirjallisuudesta siinä tarkoituksessa, että sumerologiaa niukemmin harrastanutkin saisi jonkinlaista käsitystä tämän kiehtovan sivilisaation kirjallisuuden tieteellisestä tutkimuksesta.
[Mainos! amazon.com kautta voit hankkia omaan kirjastoosi näitäkin teoksia.]

Professori Keith Dickson Purdue yliopistosta (Lafayette, Indiana) julkaisi vuonna 2007 arvostetussa Journal of Near Eastern Studies aikakauslehdessä melko perusteellisen tutkielman Enki ja Ninhursag tekstistä ja ketoo siitä käydystä laajasta keskustelusta ja tulkintahistoriasta (maksullinen $8 lataus tästä JSTOR linkistä).

Voinet tilata artikkelin Suomessa esimerkiksi Helsingin Yliopiston kirjastosta viitteenä JNES Vol. 66, No. 1 (January 2007), pp. 1-32.

Artikkelissa on viittauksia kaikkiin merkittäviin Enki ja Ninhursag tekstin tutkimuksiin, joista poimin tähän näytille joitain makupaloiksi ja iltalukemiseksi.


Alkuteksti:
P. Attinger, "Enki et Ninhursage" Zeitschrift für Assyriologie 74 (1984): 1-52.

• K. Dickson toteaa, että sumerilaisen alkutekstin käännöksestäkin on yhä erimielisyyksiä ja pitää itse tätä julkaisua parhaana. 

Yleinen tulkinta:
S.N. Kramer, Enki and Ninhursag: A Sumerian "Paradise" Myth. (New Haven, 1945).

• Sumerin tutkimuksen Grand Old Man on Samuel Noah Kramer (1897-1990). Hän julkaisi perustavan tärkeän tulkintansa Enki ja Ninhursag myytistä Toisen maailmansodan päättyessä, ja voimme puhua tutkimuksesta ennen ja jälkeen Kramerin teoksen.  

G. Leick, Sex and Eroticism in Mesopotamian Literature (London, 1994).

• Tri Gwendolyn Leick kirjoitti maineikkaaksi tulleen tutkielman Enki ja Ninhursag myytissäkin niin estottomasti esillä olevasta seksistä Mesopotamian teksteissä "He olivat alasti eivätkä hävenneet" Jahvistikin iloisesti totesi.

Y. Rosengarten, Trois aspects de la pensée religieuse sumerienné (Paris, 1971).

• Yvonne Rosengarten on kirjoittanut laajalti arvostettuja tutkielmia sumerilaisten uskonnosta ja heille pyhistä asioista.

Raamattu:
B. Alster, Enki and Ninhursag: The Creation of First Woman. Ugarit-Forschungen 10 (1978): 15-27.

• Bendt Alster tunnetaan alan tutkijoiden parissa erityisesti laajasta sumerilaisten sananlaskujen kokoelmateoksestaan Sumerian Proverbs: The World's Earliest Proverb Collections. (Bethesda, 1997)

Maalaus ja sen värien ikä

Voisimme verrata Eedenin puutarhan kertomusta myös maalaukseen, jossa siveltimen taitava käyttäjä luo uutta todellisuutta, mutta käyttää palettina eksoottisia ja väkeviä värejä, joissa on sumerilainen pohjasävy.

Hannu viittasi siihen mahdollisuuteen, että Eedenin kertomus olisi persialaisaikainen.

Tämä nostaa esiin tärkeän Raamatun johdanto-opillisen kysymyksen Viiden Mooseksenkirjan lähteistä jne.

Ymmärtääkseni tutkijoiden suuri enemmistö sijoittaa Mesopotamian vaikutuksen pyhään Raamattuun rautakaudelle eli seemiläisten maailmaan, Assyrian ja Babylonian suurvalta-aikaan ja pakkosiirtolaisuuteen, joka päättyi Akhmenidien Persian nousuun. Näin olisimme ensimmäisen vuosituhannen maisemissa ennen Kristuksen syntymää.

En kuitenkaan liene aivan yksin kytkiessäni Jahvistin aineistoa paljon vanhempaan kerrostumaan eli Sumeriin yli tuhat vuotta vanhempiin aikoihin ennen seemiläistä Akkadin kerrostumaa.

Vaikea on sanoa, miten yleisesti esimerkiksi Eridun Genesis tai Ninhursag Enki myytti tunnettiin myöhemmissä Mesopotamian kulttuurin vaiheissa. Sen sijaan on aivan varma, että sumerilainen henkinen perintö eli muokattuna myöhemmässä kirjallisuudessa. Alkuteksteistä säilyi monia yksityiskohtia - Ziusudra-Gilgamesh-Atrahasis jatkuvuus on tästä mainio esimerkki Sumerista Akkadiin.

Seemiläisen Jahvistin maalaus Edenin puutarhasta ei mielestäni selity pitkällä traditiolla Sumeri-Akkadi-pakkosiirtolaisuus Jerusalem.

Eeden on liian lähellä Ninhursag ja Enki käsitteitä, eikä se sisällä myöhempää mesopotamialaista väritystä esimerkiksi Mardukin ja Tiamatin aggressiivisa hahmoja.

väliin veto: Luojan todistajat ja Jehovan

On syytä tässäkin yhteydessä panna merkille, että Luojan todistajilla on oma kantansa mesopotamialaiseen aineistoon - sieltä sylttytehtaalta löytyy "vankat todisteet" että Gilgamesh eepos on nuorempi ja saanut vaikutteita Raamatusta, eikä päinvastoin.

Yhtä arvokasta "tietoa" voi selvitellä Jehovan todistajien lähteistä, joissa erityisen tärkeä on blogissa aiemmin mainittu Nimrod - saatanallisen maailmanvallan ensimmäinen edustaja.

Petri Paavolakin kertoo sivuillaan, miten irstas Babylon on katolisen kirkon hengellisen haureuden äiti Ilmestyskirjaa tulkiten.

Mainitsen nämä, koska ne liittyvät aikamme kristillisyyden laajaan spektriin ja ovat Suomessakin ajankohtaisia teemoja joidenkin asiaa harrastavien kristittyjen mielissä.

Zi-ud-sura pääsee Dilmuniin!

Tiedämme sumerilaisten omasta kertomasta, että heidän ajatuksissaan Dilmun ei ole vain jokin tuttu valtio ja kauppakaupunki, vaan se viittaa johonkin ihanaan ja kuoleman voittavaan.

Gilgamesh eepoksen sankari ei kuolemattomuutta saavuta. Taulu XI kertoo kuinka hän kohtaa Dilmunissa ihmisen nimeltä Utnapishtam, joka pelasti ihmisiä ja eläimiä vedenpaisumuksesta jumalten neuvosta rakentamallaan arkilla ja sai kuolemattomuuden. Teksti on vahvasti Genesiksen vedenpaisumuskertomuksen taustalla, paikoin miltei sanasta sanaan.

Ilmeisesti vanhempi sumerilainen kertomus, ns. Eridu Genesis, on säilynyt vain fragmentteina. Tässä tekstissä "Nooa" on nimeltään Zi-ud-sura. Hän rakentaa arkin ja pelastaa ihmisiä ja eläimiä jumalten lähettämästä vedenpaisumuksesta. Jumalat päästevät hänet Dilmuniin, jossa hän nauttii kuolemattomuudesta.

Sekä Zi-ud-sura että Gilgamesh mainitaan sumerilaisten kuningaslistassa, joten kyseessä saattaa olla alkujaan historiallisia henkilöitä.


Sumerilainen luomiskertomus ja vedenpaisumus
Eridu Genesis tunnetaan yhdestä ainoasta särkyneestä savitaulusta, joka on löydetty Nippurista. Noin vuoteen 1600 eKr ajoitettu teksti on kirjoitettu Babylonian Ensimmäisen Dynastian aikaan (1830-1531 eKr). Sumerin kieli oli tähän aikaan vielä käytössä.

Voit lukea tämän ainutlaatuisen, vain yhdessä savitaulussa säilyneen sumerilaisen tekstin englanniksi ETSCL sivulta
Kopioin tähän sinulle mukavuussyistä wikipedian artikkelista mainion yhteenvedon, jota en pysty parantamaan (linkin klikkaaminen vaatii henkistä ponnistusta, joka jää monelta tekemättä).  Suosittelen lukemaan alkuperäisen artikkelin, jossa on linkkejä, viittauksia ja laajempaa keskustelua:

Where the tablet picks up, the gods An, Enlil, Enki and Ninhursanga create the black-headed people and create comfortable conditions for the animals to live and procreate. Then kingship descends from heaven and the first cities are founded: Eridu, Bad-tibira, Larsa,Sippar, and Shuruppak.

After a missing section in the tablet, we learn that the gods have decided not to save mankind from an impending flood. Zi-ud-sura, the king and gudug priest, learns of this. In the later Akkadian version, Ea, or Enki in Sumerian, the god of the waters, warns the hero (Atra-hasis in this case) and gives him instructions for the ark. This is missing in the Sumerian fragment, but a mention of Enki taking counsel with himself suggests that this is Enki's role in the Sumerian version as well.

When the tablet resumes it is describing the flood. A terrible storm rocks the huge boat for seven days and seven nights, then Utu (the Sun god) appears and Zi-ud-sura creates an opening in the boat, prostrates himself, and sacrifices oxen and sheep.

After another break the text resumes: the flood is apparently over, the animals disembark and Zi-ud-sura prostrates himself before An (sky-god) and Enlil (chief of the gods), who give him eternal life and take him to dwell in Dilmun for "preserving the animals and the seed of mankind". The remainder of the poem is lost
Lue koko artikkeli wikipediasta

Paratiisiin!
Aiheemme kannalta kertomuksen loppu on ratkaisevan tärkeä. Toistan: sumerilaisille pääseminen Dilmuniin oli jumalten antama harvinainen palkka poikkeuksellisen ansioituneelle ihmiselle, Zi-ud-suralle. Siellä hän sai nauttia kuolemattomuudesta.

Tämä perustava ajatus, meemi, on raamatullisen perinnön kautta syvällä juutalaisuudessa, kristillisyydessä ja islamissa - paratiisi ja ikuinen elämä odottavat ihmistä ajallisen kuoleman jälkeen!  Tästä olisi paljon sanottavaa.

Hellenismin ajan kreikkalaiset tunsivat myös Mesopotamian Zi-ud-suran nimellä Xisuthros. Hänestä heille kertoi babylonialaisen Berossuksen kuuluisa historiateos. Mardukin pappi ja astronomi, Berossus kirjoitti historiansa 200-luvulla ennen Kristuksen syntymää käyttäen meille Uudesta testamentista tuttua koinee-kreikkaa.

En tiedä, missä määrin sumerilainen Dilmun ajatus olisi vaikuttanut antiikin kreikkalaisten Elysium ajatukseen.

Mutta tiedämme, että jonkin mekanismin kautta Dilmun on vaikuttanut miltei suoraan pyhän Raamatun kertomukseen Eedenin puutarhasta (hypoteesin mukaan Jahvistin huolellisen työskentelyn kautta).

Dilmun ja arvokas kauppa - ei tarua!

___________________________________
49A - 49P
Tuokoon Tukrikin maa sinulle kultaa Haralista, lapis lazulia ja .......
Lastatkoon Meluha arvokasta haluttua kornelian jalokiveä, mek-puuta Maganista ja parasta abba-puuta suuriin laivoihin sinua varten!

Antakoon Marhaki-maa sinulle jalokiviä, topaaseja!
Tarjotkoon Maganin maa sinulle lujaa, vahvaa kuparia, doleriittia, u-kiveä ja kumin-kiveä!
Tarjotkoon Meren-maa sinulle omaa eboni-puutaan,... kuninkaan!
Tarjotkoon Teltta-maat sinulle hienoja monivärisiä villoja!
Antakoon Elamin maa sinulle valitsemiasi villoja lahjana!
Lastatkoon Urim, kuninkaallinen katosm kaupunki ......, sinulle suuriin laivoihin sesamin siemeniä, upeita vaatteita, hienoa kangasta!

Antakoon suuri meri sinulle rikkautensa!

49Q-49V.
Kaupungin asunnot ovat hyviä asuntoja,
Dilmunin asunnot ovat hyviä asuntoja
Sen jyvät ovat pieniä jyviä, sen taatelit ovat suuria taateleita, sen sadot ovat kolminkertaiset, sen puu on .... puuta.
___________________________________

Lagashin kuningas Ur-nansu kertoo oven saranakuopasta löydetystä noin 2300 eKr ajoitetussa tekstissä, "laivat toivat hänelle Dilmunista puuta lahjana kaukaisista maista."


On suorastan äärimmäisen tärkeä panna merkille, että vaikka sumerilainen tekstimme vie Dilmunin historian aamuhämärään ja jumalten maailmaan, se pohjautuu tosiasioihin, olemassaolevaan Dilmuniin.

Yleinen väärinkäsitys näet on, että sumerilaiset myytit olisivat silkkaa satua.

Muinaisen ajan ihmisillä ei ole tapana keksiä tyhjästä satuja, vaan aivojen meemit, semioottiset merkit, perustuvat todellisuuteen. Unissa ja näyissä ja myyteissä nämä - Hannun mainitsemat "modulit" - muuntuvat ja saavat väriä ja makua, mutta taustalla ovat kovat faktat.

Dilmun on todellinen paikka, siellä käytiin arvokasta kauppaa, ja navigointi tapahtui "laiturilta" eli satamasta laivoin aina kaukaisiin maihin asti.

______________________________________

Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä. Toisen joen nimi on Gihon. Se kiertää koko Nubian maan. Kolmannen joen nimi on Tigris, ja se virtaa Assurin editse. Ja neljäs joki on Eufrat.
Gen 2:10-14

______________________________________

MOT

The "Persian Gulf" types of circular, stamped (rather than rolled) seals known from Dilmun, that appear at Lothal in Gujarat, India, and Failaka, as well as in Mesopotamia, are convincing corroboration of the long-distance sea trade. What the commerce consisted of is less known: timber and precious woods, ivory, lapis lazuli, gold, and luxury goods such as carnelian and glazed stone beads, pearls from the Persian Gulf, shell and bone inlays, were among the goods sent to Mesopotamia in exchange for silver, tin, woolen textiles, olive oil and grains.

Copper ingots from Oman and bitumen which occurred naturally in Mesopotamia may have been exchanged for cotton textiles and domestic fowl, major products of the Indus region that are not native to Mesopotamia. Instances of all of these trade goods have been found. The importance of this trade is shown by the fact that the weights and measures used at Dilmun were in fact identical to those used by the Indus, and were not those used in Southern Mesopotamia.

Mesopotamian trade documents, lists of goods, and official inscriptions mentioning Meluhha supplement Harappan seals and archaeological finds. Literary references to Meluhhan trade date from the Akkadian, the Third Dynasty of Ur, and Isin-Larsa Periods (c. 2350–1800 BC), but the trade probably started in the Early Dynastic Period (c. 2600 BC). Some Meluhhan vessels may have sailed directly to Mesopotamian ports, but by the Isin-Larsa Period, Dilmun monopolized the trade. The Bahrain National Museum assesses that its "Golden Age" lasted ca. 2200-1600 BC. 

Discoveries of ruins under the Persian Gulf may be of Dilmun.
wikipedia

Dilmun Gilgamesh eepoksessa

Dilmunin kuvernöörin kirje Nippurin kuvernöörille noin 1350 eKr
Nippurin temppelin arkistot no. 88
kuva wikimedia 

Opiskelumme kohteena olevassa Ninhursag ja Enki myytissä mainittu paratiisimainen Dilmun tunnetaan monista eri lähteistä, kuten kuvan kirjeenvaihto Dilmunin kuvernööri Ilī-ippašran ja Nippurin kuvernööri Enlil-kidinnin välillä. Dilmun mainitaan sopimuksissa, kaupan yhteydessä ja muissa savitauluissa, mutta sen sijainti on edelleen epävarma.

Ensimmäinen tunnettu maininta Dilmunista on löydetty Inanna jumalattaren temppelistä Urukin kaupungista ja ajoitettu Ur III dynastian aikaan kolmannen vuosituhannen lopulle ennen Kristuksen syntymää.

Emme ole "vieraalla maalla kaukana" sillä Uruk on Raamatussamme mainittu Erek, joka kuuluu kansojen sukutaulussa "sen kuuluisan metsästäjän, Nimrodin" kaupunkeihin

Kusille syntyi myös Nimrod, josta tuli ensimmäinen mahtava hallitsija maan päällä. Hän oli suuri metsästäjä Jumalan armosta. Siksi onkin tapana sanoa: "On kuin Nimrod, suuri metsästäjä Jumalan armosta." Hän hallitsi aluksi Babylonia, Erekiä, Akkadia ja Kalnea Sinearin maassa. Sieltä hän siirtyi Assyriaan ja rakensi Niniven, Rehobot-Irin, Kalahin ja Resenin suuren kaupungin Niniven ja Kalahin välille.
 1 Ms 10:8-12

Yleisesti ajatellaan, että Dilmun on käsittänyt maantieteellisesti Persian lahden rantamia a saaria, Bahrainin, Fallakan ja Kuwaitin.


Mashu vuoret ja seetrimetsä
Gilgamesh matkustaa Dilmuniin etsiessään kuolemattomuutta.

On ajateltu, että Dilmunin salaisuus olisivat Bahrainin helmet. Tuo simpukan sisällä oleva ihmeellisen valkoinen helmi olisi kuolemattomuuden lääke. Todella upea teoria, Bahrainin helmenkalastajat!

Mutta matkallaan Dilmuniin Gilgamesh kulkee valtavan seetrimetsän halki ja sitten Mashu vuoren "tunneliin".

Varhaisemmat sumerilaiset versiot Gilgamesh eepoksesta puhuvatkin Seetri vuoresta metsän takana. Vuori sijaitsee Utu jumalan taholla. Utu on sumerilaisten auringonjumala, joten kyse olisi lännestä. Bahrain sijaitsee Eufrtain ja Tigriksen tasangosta itään.

Libanon on kuuluisa Raamatunkin ylistämistä seetreistään ja sellainen liehuu valtion lipussakin tänään. Salomo kerrassaan päällysti Jerusalemin temppelin sisätilat seetrillä ystävänsä Libanonin kuningas Hiiramin avustuksella:

Setripuu oli temppelin sisällä kauttaaltaan koristeltu kurpitsanlehtiä ja kukkia esittävin leikkauksin. Kaikki oli setriä, kiveä ei näkynyt.
1 Kun 6:18

Pohdintaa
Aaron Shaffer confirmed the reading of the mountain in Sumerian as "Kur Lib-na-nu" through collation of different sources of the Gilgamesh myth. Jeffrey H. Tigay also suggests that in the earlier Akkadian version it is "explicitly located in the north west, in or near Lebanon".

One theory is that the only location suitable for being called a "cedar land" was the great forest covering Lebanon and western parts of Syria and, in consequence, "Mashu" is the whole of the parallel Lebanon and Anti-Lebanon ranges, with the narrow gap between these mountains constituting the tunnel.

The word "Mashu" itself may translate as "two mountains", from the Babylonian for twins. The "twins", in Semitic mythology, were also often seen as two mountains, one at the eastern edge of the world (in the lower Zagros), the other at the western edge of the world (in the Taurus), and one of these seem to have had an Iranian location.

Mashu, today, is a village in the Elburz mountains of Iran.

Siduri, the Alewife, lived on the shore, associated with "the Waters of Death" that Gilgamesh had to cross to reach Utnapishtim, the far-away.
wikipedia

Dilmun, sumerilaisten paratiisi?

_______________________________________
1-4
Kaupungit ovat puhtaita ja ne on omistettu sinulle.
Puhdas on Dilmunin maa.
Puhdas on Sumeri -- ja teille ne on omistettu.
Puhdas on Dilmunin maa.
Puhdas on Dilmunin maa. Neitseellinen on Dilmunin maa.
Neitseellinen on Dilmunin maa.
Koskematon on Dilmunin maa.
_______________________________________

Kohtaamme Ninhursag ja Enki myytissä yli neljätuhatta vuotta sitten eläneen alkuperäisen ja väärentämättömän sumerilaisen ihmisen, joka on asuttanut nykyisen etelä-Irakin alueita. Kyseessä on kuin esiripun nostaminen yli kaksi miljoonaa vuotta maapallolla eläneen työkaluja tekevän olennon ajatusmaailman edestä.

Kirjoitustaito, merkkien painaminen kiilamaisella kärjellä savitauluihin, alkaa heidän parissaan Eufratin ja Tigriksen laaksossa ensimmäisenä koko maailmassa noin 3500 ennen Kristuksen syntymää. Hyvänä kakkosena ovat sitten Niilin laaksossa eläneet esidynastisen ajan egyptiläiset, jotka alkavat piirtää ensimmäisiä hieroglyfejään mahdollisesti itsenäisesti, mahdollisesti sumerilaisten esimerkkiä seuraten.

Luemme savitaulusta sumerilaisen paikannimen Dilmun.

Alussa oli neitseellinen Dilmun, jonka puhtautta runo ei lakkaa ylistämästä.

Dilmunin kaupungit eroavat pyhän Raamatun Eedenin puutarhasta siinä, että niiden asukkaat eivät ole ihmisiä vaan jumaluuksia. Runo kertoo alkutapahtumista ennen ihmistä.

Sanojen merkityksestä
Meidän on oltava hyvin varovaisia käyttäessämme omaa kieltämme näiden ensimmäisten kirjoitusten kääntämisessä ja tulkitsemisessa. Käsitteiden mukana tulee vahva lataus sisältöä: kun puhumme jumaluuksista mukana on välittömästi kaikenlaisia ajatuksia ja sivuajatuksia, jotka ovat ehkä täysin vieraita aidoille sumerilaisille.

Richard Dawkins on kehittänyt eräänlaisen ajattelun evoluution, jossa mielen meemit periytyvät sukupolvelta toiselle henkisenä lastina. Tämän mallin mukaan esihistoriallisen ihmisen päässä vilisee paljon vähemmän meemejä kuin esimerkiksi nykyajan peruskoulun käyneen kansalaisen ajattelussa.

Meemit eivät ehkä ole paras tapa asiaa katsella, Peircen merkkiteoria ja siihen perustuva semiotiikka lienee konkreettisempi ja selkeämpi kuin meemi-teoria, Dawkinsin idea antaa kuitenkin sangen tarpeellisen varoituksen: omat rikkain meemein lastatut sanamme voivat johtaa meitä harhaan Sumerin maailmassa.


Paratiisi-sanan etymologia
Persian vanhan Avesta kielen sana pairi.daêza- tarkoittaa "aidalla suojattua aluetta".  Myöhemmässä Elamin kielessä se on partetas, "määritelty alue."  Elamin naapurissa Akkadin kielessä sana sai muodon pardesu ja alkoi saada merkitystä kuninkaallisesti huolehditusta alueesta, puutarhoista. Kreikkalaiset omaksuivat termin muodossa paradeisos (παράδεισος), joka tarkoitti aluksi ehkä aidattua eläintarhaa, sittemmin kuninkaallista puutarhaa.

Raamatun hepreassa lainasana פרדס pardes esiintyy kolme kertaa: Korkea Veisu 4:3 (en ole vielä oppinut sanomaan Laulujen Laulu), Saarnaaja 2:5 ja Nehemia 2:8. Kaikissa kohdissa se tarkoittaa hedelmäpuutarhaa jolle vaihtoehtoinen heprean sana on גן gan. 

Jahvisti ei käytä sanaa pardes vaan kyseessä on Gan Eden, Eedenin puutarha.

Septuaginta LXX sen sijaan kääntää molemmat heprean sanat pardes ja gan sanalla παράδεισος paradeisos.
(katso aiheesta lisää ja viitteitä wikipedia)


Dilmun sumerilaisten paratiisi?
Tässä meemien ja semiotiikan ja lingvistiikan varoituskellot siis soivat.

Laiva on lastattu merkityksillä - sanan paratiisi vaikutus vuoden 2013 suomalaisen aivoihin on aivan toinen kuin vuoden 2400 eKr sumerilaisen aivoihin.

Mutta jotenkin meidän täytyy sanoin koettaa tavoittaa näitä merkityksiä. Ninhursag ja Enki myytissä kerrotaan siitä, mitä oli alussa ja siellä on puhdas, neitseellinen Dilmun, jossa olot ovat ihanat eikä oman ajan harmit ole vielä vaikuttamassa


_______________________________________
20-26.
Mikään silmäsairaus ei sanonut "Olen silmäsairaus"
Mikään päänsärky ei sanonut siellä "Olen päänsärky"
Yksikään vanha nainen ei sanonut siellä "Olen vanha nainen"
Yksikään vanha mies ei sanonut siellä "Olen vanha mies",
Yksikään peseytymättömässä tilassa oleva neito ei ollut ... kaupungissa.
Yksikään jokea ruoppaava mies sanonut "On tulossa pimeä"
Yksikään viestinviejä ei kiertänyt raja-alueellaan.

27-28.
Siellä ei ollut yhtään elulam-laulajaa. Koko kaupungin alueella ei valitusvirsiä laulettu laisinkaan.
_______________________________________

Käynnistyvää keskustelua

Todella rohkaisevia ensimmäisiä kommentteja, jotka lupaavat hyvää jatkosta
Eero... Hmm, perustele paremmin!
Jussi ... Raamattukäsitys on olennainen
Hannu ... Vertailu osoittaa moduleja ja suuria eroja

Suurenmoista!

Toivottavasti muitakin uskaltautuu mukaan. Aatamin aikaiset asiat ovat nuorekkaita ja kiinnostavia, Raamattu sangen ihmeellinen kirjakokoelma

Ateistin kommentti

Jumalankieltäjä voisi ehkä kommentoida hypoteesia jotenkin näin:

"On se hyvä, että teologienkin parissa hiljalleen aletaan ymmärtää, millainen satukirja Raamattu on ja miten juutalaiset ovat varastaneet muiden Lähi-idän kansojen ideoita ja ajatuksia, sumerilaisista iranilaisiin."

"Tämä on lupaava alku ja varmaan Louhivuorikin hiljalleen alkaa nähdä uskonnollisten näkemystensä onttouden ja luopuu viimeisistäkin puheista henkimaailman epäterveistä haihatteluista."

"On hyvä, että asiatietoa tuodaan kristittyihinkin piireihin, joissa yhä kuvitellaan, että vanha Raamattu antaa vastauksen kaikkiin kysymyksiin. Tieteellinen tutkimus on ainoa keino saavuttaa todellista tietoa siitä maailmasta, jossa elämme ja myös uskontojen maailmasta."

Tähän vastaisin?

"Vertaileva uskontotiede sai alkunsa juuri Hermann Gunkelin työstä Israelin uskonnon ja Mesopotamian uskontojen välillä, Religionsgeschichte josta sitten on kehittynyt tämä Religionsvetenskap, jota Ruotsin kouluissa lapsille opetetaan ja jonka alaisuudessa teologiset tiedekunnat naapurimaassamme ovat."

"Sen tähden kertomus Eedenin puutarhasta on avain ja erinomainen tutkimuskohde, että näemme miten helposti uskontojen vertailussa tulee virheitä ja ylilyöntejä. Tarkka tieteellinen tutkimus nostaa Raamatun arvovaltaa ja sen sisältöä korkealle."

Vaan mitä se hyödyttäisi?

Kun lähtökohdat ovat jo selvät ja asenteet vankat, on kuin savolaisukon kysymys "sanoitko jotain, vai tuuliko niitä huuliasi heiluttaa?"

Uskovan kristityn vastalause

Uskova kristitty voisi reagoida jotenkin näin:

"Tämä on suorastaan jumalanpilkkaa väittää, että paratiisikertomuksen juuret olisivat pakanuudessa. Tällaista kauheaa jälkeä siitä seuraa, kun annetaan tämän maailman viisaudelle ja järjelle valta, eikä ymmärretä Raamatun hengellisistä totuuksista yhtään mitään."

"Raamattu varottaa eksytyksistä, ja tällaiset kirjoitukset ovat juuri eksytystä syvyydestä, jonka tarkoituksena on saada Jumalan lapset epäuskon ja epätoivon tielle."

"Sumerilaisilla ei ole mitään tekemistä Jumalan ilmoituksen kanssa. Pyhä Henki on inspiroinut Raamatun kirjoittaneita ihmisiä ja Jumalan Sana on siksi kokonansa totuus."

"Kiistääkö Louhivuori, että Aadam ja Eeva ovat historiallisia henkilöitä? Silloinhan kaatuu koko uskomme, jos syntiinlankeamus ei ole oikeasti tapahtunut kuten Raamattu kertoo."

"Jeesus ja apostolit uskoivat, että Paratiisi on ja meille kelpaa heidän uskonsa, emme tarvitse tällaisia hursageja ja pursageja sekottamaan kirkasta puhdasta uskoa."

Mitä heille vastaisin?

Kun asenne ja lähtökohdat ovat vahvassa uskossa Raamatun luotettavuuteen ja Pyhän Hengen inspiraatioon, ehkä Raamatun täydellisyyteen ja virheettömyyteen, tällaista turvallista hengellistä kotia uhkaava saa kuulla tylysti "whatever you say may and will be used against you"

Voisin tietysti yrittää viitata siihen, mitä on ja kutsua tutustumaan asiaan lähemmin.

Mutta oletan että yhdeksän filmitähteä kymmenestä sanoisi kiitos ei!

VT:n eksegeetin vasta-argumentteja

Vanhan testamentin tieteellisen tutkimuksen edustaja voisi todeta

"Täysin perusteeton hypoteesi, jos sitä voi sellaiseksi kutsua." ja jatkaa

Eikö Louhivuori tiedä että

• Klassinen Pentateukin lähdeteoria on jo pitempään ollut ankarassa tieteellisessä vastatuulessa
• Panbabylonismi on jo lähes 100 vuotta sitten kuihtunut tutkimushaara
• Rautakautisesta Jerusalemista ei ole löydetty minkäänlaisia todisteita kirjastosta
• Sumerilaisia tekstejä ei ole löydetty mistään etelä-Irakin alueiden ulkopuolelta
• Kirjallinen silta rautakauden Israelista muinaiseen Sumeriin on täysin mahdoton, korkeintaan kyseeseen tulisi yhteys rautakauden Assyriaan ja Babyloniaan
• Vaikka jokin yhteys olisikin, mitä syvästi epäilemme, Ninhursag ja Enki myytti ei silti selittäisi kuin pieneltä osin kertomusta Eedenin puutarhasta

Vastaisin tähän, että toki tiedän kaiken tuon, mutta yksikään näistä pointeista ei sinänsä kumoa hypoteesia. Mutta sen sijaan, että ryhtyisin näitä argumentteja tutkimaan ja kumoamaan, jatkaisin

"Kertomus Eedenin puutarhasta on"
"Myytti Ninhursag ja Enki on"
"Näiden kahden välillä on mitä ilmeisin asiallinen sisäinen yhteys"
"Antakaa siis vakuuttavampi hypoteesi selittämään tämä yhteys"

Disputaatio alkakoon!

Disputaatio kristittyjen ja juutalaisten oppineiden välillä
Johann von Armssheim 1483
kuva wikimedia

Hypoteesi on nyt siis esitetty varsin paljaassa muodossa ilman mitään suurempia selityksiä.

Alkakoon nyt disputaatio, keskustelu, josta wikipedia kertoo mm.

In the scholastic system of education of the Middle Ages, disputations (in Latin:disputationes, singular: disputatio) offered a formalized method of debate designed to uncover and establish truths in theology and in sciences. Fixed rules governed the process: they demanded dependence on traditional written authorities and the thorough understanding of each argument on each side.

wikipedia

Vieraalla maalla kaukana?

Vuohi tiheikössä. Sumeri 2500 eKr.
kulta, lapis lazuli, kupari,
simpukankuori,punainen kalkkikivi
kuva Pennsylvania museo

Alussa mainitsin Iisakin uhrin. Tämä maailmankuulu sumerilainen taideteos sanoo enemmän, kuin tuhat sanaa!

Moni tietenkin toteaa Ninhursag ja Enki myytin ensikertaa luettuaan: "mitä tällä muka on tekemistä pyhän Raamatun kanssa, pyh!"  On minullekin julkisuudessa näin suoraan sanottu :-(

Vaan ei ole Sumeri vieraalla maalla kaukana, vaan sieltähän tutusta kotimaastaan Urin kaupungista Terah lähti kohti Kanaanin maata. Matkalla pysähdyttiin Harraniin, jossa Jumala sitten kutsui Abramin, ystävänsä


__________________________

Terah otti mukaansa poikansa Abramin, poikansa Haranin pojan Lootin sekä Abramin vaimon Sarain ja lähti kulkemaan heidän kanssaan Kaldean Urista Kanaaninmaan suuntaan. Tultuaan Harraniin he jäivät sinne asumaan. Terah eli kaikkiaan 205 vuotta ja kuoli Harranissa.

Gen 11:31-32

Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille."

Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen. Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne.
Gen 12:1-5

__________________________

Jahvisti ei siis ole jossain tuntemattomissa sfääreissä käyttäessään sumerilaisia lähteitä työssään, vaan sukujuurillaan.

Miehen kylkiluu

___________________________

247-253.
Ninhursaja kiirehti temppeliin. Anuna riisui hänen vaatteensa, teki ......, tietää sen tarkoituksen ....... Ninhursaja asetti Enkin istumaan vaginansa luo.


254-263.
(Ninhursaja kysyi:) "Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa sinulle kipua?"
"Päälakeeni (ugu-dili) sattuu."

Hän synnytti Ab-un siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa sinulle kipua?"
"Hiuskiehkuraani (siki) sattuu."

Hän synnytti Ninsikilan siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa sinulle kipua?"
"Nenääni (giri) sattuu."

Hän synnytti Ningiriutudin siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa sinulle kipua?"

"Suuhuni (ka) sattuu."

Hän synnytti Ninkasin siitä.



264-271.
"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Kurkkuuni (zi) sattuu."

Hän synnytti Nazin siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Käsivarteeni (a) sattuu."

Hän synnytti Azimuan siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Kylkiluuhuni (ti) sattuu."

Hän synnytti Nintin siitä.

"Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Kylkeeni (zag) sattuu."

Hän synnytti Ensagin siitä.


272-280.
(Ninhursag sanoi:) "Näiltä pieniltä, jotka olen synnyttänyt, ei mikään palkinto ole puuttuva.

Ab-u on oleva ruohon kuningas,

Ninsikila on oleva Maganin herra,

Ningiriutud on ottava vaimokseen Ninazun,

Ninkasi on oleva sitä, mikä tyydyttää sydämen,

Nazi on ottava puolisokseen Nindaran,

Azimua ottaa puolisokseen Ninjiczidan,

Ninti on oleva Kuukauden herratar,

ja Ensag on oleva Dilmunin herra."



Ylistetty olkoon isä Enki!

___________________________

Jahvisti kirjoittaa ruukunsirpaleeseen tuon kohdan oikein muistiin

Veljeni, mikä kohta sinussa aiheuttaa kipua?"
"Kylkiluuhuni (ti) sattuu."

Hän synnytti Nintin siitä.

Näin teema sitten kehittyi viimeistelyvaiheessa:

________________________________

Silloin Herra Jumala vaivutti ihmisen syvään uneen ja otti hänen nukkuessaan yhden hänen kylkiluistaan ja täytti kohdan lihalla. Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo. Gen 2:21-22 

________________________________

Ei olisi saanut syödä näitä kasveja

__________________________

220-227.
Ninhursaja kirosi nimen Enki: "Kuolemaansa asti en katso häneen elämää antavalla silmällä."

Anuna istui alas tomuun.

Mutta kettu pystyi puhumaan Enlille: "Jos tuon Ninhursajan sinulle, minkä palkkion saan?"

Enlil vastasi ketulle: "Jos tuot Ninhursajan minulle, pystytän kaksi koivu (?) puuta sinulle kaupunissani ja sinusta tulee kuuluisa."

228-234.
Kettu voiteli ensin hänen kehonsa, ravisti turkkinsa (?), pani ensin silmämaalia (kohl) hänen silmiinsä.

(4 särkynyttä riviä)


235-246.
(Kettu sanoi Ninhursajalle:) "Olen ollut Nibrussa, mutta Enlil ....... olen ollut Urimissa, mutta Nanna ....... olen ollut Larsamissa, mutta Utu ....... olen ollut Unugissa, mutta Inana ....... etsin pakopaikkaa hänelle joka ......."
(7 särkynyttä riviä)

__________________________

Jahvisti ei ole silleen kettuja vastaan, hänen kertomukseensa ketun sijaan tulee hieman iljettävä käärme.

Hyviä hedelmiä, viisauden ja tiedon antajia

___________________________

190-197.
Hän (Uttu) kasvatti "puu" kasvin, hän kasvatti 'hunaja' kasvin, hän kasvatti 'vihannes' kasvin, hän kasvatti esparto ruohoa (?), hän kasvatti 'atutu' kasvin, hän kasvatti 'aktaltal' kasvin, hän kasvatti ...... kasvin, hän kasvatti 'amharu' kasvin.

198-201.
Enki saattoi nähdä ylös suoalueelta, saatoi nähdä sieltä ylös. Hän sanoi palvelijalleen Isimudille: "En ole ymmärtänyt näiden kasvien tarkoitusta. Mikä tämä on? Mikä tämä on?"



202-210.
Hänen palvelijallaan Isimudilla oli hänelle vastaus. "Herrani, 'puu' kasvi," hän sanoi hänelle, leikkasi sen irti ja Enki söi sen.

"Herrani, 'hunaja' kasvi," hän sanoi, veti sen ylös ja Enki söi sen.

"Herrani, 'vihannes' kasvi," hän sanoi, leikkasi sen ja Enki söi sen.

"Herrani, alfalfa ruoho (?)," hän sanoi, veti sen ylös ja Enki söi sen.

211-219.
"Herrani, atutu kasvi," hän sanoi, leikkasi irti ja Enki söi sen.

"Herrani, actaltal kasvi," hän sanoi, veti sen ylös ja Enki söi sen.

"Herrani, ...... kasvi," hän sanoi ja leikkasi sen irti ja Enki söi sen.

"Herrani, amharu kasvi," hän sanoi, veti sen ylös ja Enki söi sen.

Enki ymmärsi kasvien tarkoituksen, sai ne tietämään sen sydämissään.

___________________________

Jahvistin päässä alkoi nyt kuhista toden teolla. Ajatuksen sirpaleita, vailla kokonaisuutta

Hän aivan silmissään näki miten Alussa
Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä Gen 2:9

Mutta siellä oli myös, jotain, josta vanha kirjoitus sanoo 

Enki ymmärsi kasvien tarkoituksen, sai ne tietämään sen sydämissään. 

Ahaa!

paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun. Gen 2:9

Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Gen 3:6

Asiat alkavat mutkistua

________________________
147-151.
(Uttu sanoi:) Tuo kurkkuja ......, tuo omenoita, joiden varsi näkyy (?), tuo viinirypäleitä rypäleinä, ja talossani saat koskettaa vaatettani, Oi Enki, saat koskettaa vaatettani."

152-158.
Kun hän oli toisen kerran täyttämässä vedellä, hän täytti kaivannot vedellä, hän täytti kanavat vedellä, hän täytti ojat vedellä. Puutarhuri nousi ilahtuneena tomusta ja halasi häntä "Kuka sinä olet, joka ...... puutarhan?"

159-166. Enki (sanoi) ...... puutarhurille:
(4 puuttuvaa riviä)
Hän toi kurkkuja .... toi omenoita, joissa oli niiden varsi
(?), toi viinirypäleitä rypäleinä, täytti sylin.



167-177.
Enki laittoi kasvonsa houkutteleviksi ja otti sauvansa käteensä. Enki pysähtyi Uttun luona, koputti hänen taloaan (vaatien): "Avaa, avaa." (Hän kysyi): "Kuka olet?" (Hän vastasi:) "Olen puutarhuri. Salli minun antaa sinulle kurkkuja ja omenia ja viinirypäleitä maistaaksesi."

Iloiten Uttu avasti talon. Enki antoi Uttulle, ylevälle (?) naiselle, kurkkuja ......, omenoita, joissa oli niiden varsi (?), viinirypäleitä rypäleinä.



178-185.
Uttu, ylevä (?) nainen, ...... vasemmalle hänestä, heilutti käsiään hänelle . Enki kiihotti Uttua. Hän tarttui hänen rintaansa, makasi hänen vulvansa päällä, hyväili hänen kupeitaan, hyväili häntä kädellään. Hän tarttui hänen rintaansa, makasi hänen vulvansa päällä, rakasteli nuoren neidon kanssa ja suuteli häntä. Enki syöksi siemenensä Uttun kohtuun ja hän tuli kohdussa raskaaksi siemenestä, Enkin siemenestä.

186-189.
Uttu, kaunis nainen, itki: "Oi,kylkeni." Hän itki: "Oi, kehoni. Oi, sydämeni." Ninhursaja poisti siemennesteen kupeiltaan
.
(2 särkynyttä riviä)

________________________

Jahvisti päättää ottaa pienen lenkin ja laskeutua ja nousta Salomon temppeliin johtavat eteläiset portaat. Tämä teksti on sangen tiivistä ja vaikeasti ymmärrettävää, mutta kyllä hän siitä saa monia johtolankoja, kuinka asiat olivat alussa.

Palattuaan virkistävältä kierrokseltaan Jahvisti paneutuu taas kiilakirjoituksen ääreen keskittyen niin, ettei hän edes huomaamatta muita kirjastossa olevia.

He olivat alastomia, eivätkä hävenneet

________________________________
63-68.
Aivan yksin Viisas, kohti Ninturia, maan Äitiä,
Enki, Viisas, kohti Ninturia, maan Äitiä
upotti falloksensa kanaviin,
upotti falloksensa kaislarantoihin,
Uljas veti falloksensa pois ja huusi "Ei yksikään mies vie minua suoalueelle"

69-74.
Enki huusi: Vannotan sinua taivaan elämän hengen nimessä. Asetu makaamaan minulle maahan suoalueella, asetu makaamaan minulle maahan suoalueella, se olisi riemullista.

Enki valutti siemennesteensä, joka oli tarkoitettu Damgalnunalle.
Hän valutti siemennesteensä Ninhursajan kohtuun ja hän tuli raskaaksi siemennesteestä kohdussaan, Enkin siemenestä.

75-87.
Mutta hänen yksi kuukautensa oli kuin yksi päivä. Hänen kaksi kuukauttaa olivat kuin kaksi päivää. Hänen kolme kuukauttaan olivat kuin kolme päivää, hänen neljä kuukauttaan olivat kuin neljä päivää, hänen viisi kuukauttaan olivat kuin viisi päivää, hänen kuusi kuukauttaan olivat kuin kuusi päivää, hänen seitsemän kuukauttaan olivat kuin seitsemän päivää, hänen kahdeksan kuukauttaan olivat kuin kahdeksan päivää, hänen yhdeksän kuukauttaan olivat kuin yhdeksän päivää.

Naiseuden kuukautena, kuin hieno
(?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin paljouden öljy, Nintur, maan Äiti, kuin hieno (?) öljy, synnytti Ninnisigin.

88-96.
Ninnisig meni vuorostaan joen rantaan. Enki pystyi näkemään hänet suomaalta, hän kykeni näkemään sinne ylös, hän pystyi näkemään.

Hän sanoi palvelijalle Isimudille: Eikö tätä suloista nuorta suudeltava? Eikö tätä suloista Ninnisigia suudeltaisi?

Hänen palvelijansa Isimud vastasi hänelle: Eikö tätä suloista nuorta suudeltava? Eikö tätä suloista Ninnisigia suudeltaisi?"

Herrani purjehtii, salli minun ohjata venettä. Hän purjehtii, salli minun ohjata venettä.


Ensin hän astui jaloillaan veneeseen, sitten hän astui kuivalle maalle.

Hän tarttui hänen rintaansa ja suuteli häntä.
Enki syöksi siemenensä hänen kohtuunsa ja hän tuli kohdussaan siemenestä raskaaksi, Enkin siemenestä.

Mutta hänen yksi kuukautensa oli kuin yksi päivä, hänen kaksi kuukauttaan kuin kaksi päivää, hänen yhdeksän kuukauttaan kuin yhdeksän päivää.

Naiseuden päivänä kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, Ninnisig, kuin hieno (?) öljy kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, synnytti Ninkuran.



Ninkura meni vuorostaan joen rantaan. Enki pystyi näkemään hänet suomaalta, hän kykeni näkemään sinne ylös, hän pystyi näkemään.

Hän sanoi palvelijalle Isimudille: Eikö tätä suloista nuorta suudeltava? Eikö tätä suloista Ninkuraa suudeltaisi?

Hänen palvelijansa Isimud vastasi hänelle: Eikö tätä suloista nuorta suudeltava? Eikö tätä suloista Ninkuraa suudeltaisi?"

Herrani purjehtii, salli minun ohjata venettä. Hän purjehtii, salli minun ohjata venettä.



Ensin hän astui jaloillaan veneeseen, sitten hän astui kuivalle maalle.

Hän tarttui hänen rintaansa ja suuteli häntä.
Enki syöksi siemenensä hänen kohtuunsa ja hän tuli kohdussaan siemenestä raskaaksi, Enkin siemenestä.

Mutta hänen yksi kuukautensa oli kuin yksi päivä, hänen kaksi kuukauttaan kuin kaksi päivää, hänen yhdeksän kuukauttaan kuin yhdeksän päivää.

Naiseuden päivänä kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, Ninnisig, kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, synnytti Uttun, ylevän naisen.


(lisäys teksiin tuntemattomasta lähteestä)

Ninkura synnytti puolestaan Ninimman. Hän kasvatti tyttären ja sai hänet kukoistamaan. Ninimma meni vuorostaan joen rantamalle. Enki veti venettään joen luona ja saatoi nähdä hänet siellä ylhäällä
.......

Hän katsoi Ninimmaa joen rantapenkereellä ja sanoi palvelijalleen Isimudille:
Olenko ikinä suudellut näin ihanaa neitoa? Olenko ikinä rakastellut yhtä ihanan kanssa kuin on Ninimma?"

Hänen palvelijansa Isimud vastasi: Herrani purjehtii, anna minun ohjata. Hän purjehtii, anna minun ohjata.



Ensin hän asetti jalkansa veneeseen, sitten hän astui kuivalle maalle. Hän tarttui häntä rinnasta, maaten hänen vulvansa päällä, rakasteli nuoren naisen kanssa ja suuteli häntä. Enki syöksi siemenensä Ninimman kohtuun ja hän tuli kohdussa raskaaksi siemenestä, Enkin siemenestä.



Mutta hänen yksi kuukautensa oli kuin yksi päivä, hänen kaksi kuukauttaan kuin kaksi päivää, hänen yhdeksän kuukauttaan kuin yhdeksän päivää.

Naiseuden päivänä kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, Ninnisig, kuin hieno (?) öljy, kuin hieno (?) öljy, kuin runsauden öljy, synnytti Uttun, ylevän naisen.

________________________________

Hieman mietteissään Jahvisti panee tästä alastomuutta häpemättömästä ja helpon synnyttämisen ajasta merkille seikkoja, joita aikoo ottaa kirjoitukseensa mukaan, mutta jatkaa sitten lukemista.

Puhdasta Havilan kultaa

____________________________________

49A - 49P.
Tuokoon Tukrikin maa sinulle kultaa Haralista, lapis lazulia ja .......
Lastatkoon Meluha arvokasta haluttua kornelian jalokiveä, mek-puuta Maganista ja parasta abba-puuta suuriin laivoihin sinua varten!

Antakoon Marhaki-maa sinulle jalokiviä, topaaseja!

Tarjotkoon Maganin maa sinulle lujaa, vahvaa kuparia, doleriittia, u-kiveä ja kumin-kiveä!

Tarjotkoon Meren-maa sinulle omaa eboni-puutaan,... kuninkaan!

Tarjotkoon Teltta-maat sinulle hienoja monivärisiä villoja!

Antakoon Elamin maa sinulle valitsemiasi villoja lahjana!

Lastatkoon Urim, kuninkaallinen katosm kaupunki ......, sinulle suuriin laivoihin sesamin siemeniä, upeita vaatteita, hienoa kangasta!

Antakoon suuri meri sinulle rikkautensa!

49Q-49V.
Kaupungin asunnot ovat hyviä asuntoja,
Dilmunin asunnot ovat hyviä asuntoja
Sen jyvät ovat pieniä jyviä, sen taatelit ovat suuria taateleita, sen sadot ovat kolminkertaiset, sen puu on .... puuta.

50-54.
Sillä hetkellä, sinä päivänä, auringon alla, kun Utu nousi taivaalle, pystssä olevista astioista (?) Ezenin (?) rannalla, Nannan säteilevästä korkeasta temppelistä, maan alla virtaavien vesien suusta, juoksi hänelle tuoretta vettä.

55-62.
Vesi nousi maasta hänen suuriin altaisiinsa. Hänen kaupunkinsa joi niistä runsaasti vettä. Dilmun joi niistä runsaasti vettä.

Hänen suolavesi altaansa todellakin muuttuivat raikkaan veden altaiksi.

Hänen peltonsa vakoineen todellakin tuottivat hänelle viljaa.

Hänen kaupungistaan todellakin tuli markkinapaikka maan laiturin luona.

Dilmunista todellakin tuli markkinapaikka maan laiturin luona.

Sillä hetkellä, sinä päivänä, auringon alla, näin todellakin tapahtui.

____________________________________


Jahvisti miettii, näkee näkyjä, rukoilee, muokkaa ajatuksiaan ja kirjoittaa lopulta näin

______________________________________

Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt. Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun.

Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä. Toisen joen nimi on Gihon. Se kiertää koko Nubian maan. Kolmannen joen nimi on Tigris, ja se virtaa Assurin editse. Ja neljäs joki on Eufrat.

Gen 2:8-14

______________________________________

Siihen aikaan, kun Jumala teki maan ja taivaan

_______________________________________

40-43.
(Enki vastasi Ninsikilalle:)
Kun Utu nousee taivaalle, raikas vesi pulppuaa sinulle maasta pystyssä olevista astioista(?) Ezenin (?) rannalta, Nannan säteilevästä korkeasta temppelistä, maan alla virtaavista vesistä.

44-49.
Nouskoon vesi suuriin altaisiisi! Saakoon kaupunkisi juoda runsaasti vettä niistä!
Saakoon Dilmun juoda runsaasti vettä niistä!
Tulkoon suolavesi altaistasi raikkaan veden altaita!
Tulkoon kaupungistasi markkinoiden keskus maan laiturin luona!
Tulkoon Dilmunista markkinoiden keskus maan laiturin luona!

_______________________________________

Jahvisti kastaa teroitetun kaislakynänsä musteeseen ja ryhtyy kirjoittamaan pöydällä olevalle puhtaalle valkealle kauriinnahasta tehdylle käärölle vanhan heprean kirjaimin.


______________________________________

Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä. Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan. Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.

Gen 2:4-7

______________________________________

Vanhan kirjoituksen tutkiminen alkaa

Millaista oli alussa?

Jahvisti tutkii huolellisesti hänenkin aikanaan jo ikivanhaa tekstiä, jonka tänään tiedämme ulottuvan ihmiskunnan ensimmäiseen kirjoituskulttuuriin. Sumerissa kuulemme ensi kertaa ihmisen äänen, joka astuu esiin esihistorian hiljaisuudesta ja alkaa puhua ymmärrettävää kieltä.


Näin on kirjoitettu savitaulussa. Teksti on rivinumeroin, ja savitaulussa olevat aukot eli laguunit on merkitty pistein ...

_______________________________________________
1-4.
Kaupungit ovat puhtaita ja ne on omistettu sinulle.
Puhdas on Dilmunin maa.
Puhdas on Sumeri -- ja teille ne on omistettu.
Puhdas on Dilmunin maa.
Puhdas on Dilmunin maa. Neitseellinen on Dilmunin maa.
Neitseellinen on Dilmunin maa.
Koskematon on Dilmunin maa.

5-10.
Hän makasi hänen kanssaan aivan yksin Dilmunissa, paikassa jossa Enki oli maannut puolisonsa kanssa,
paikka oli yhä neitseellinen,
paikka oli yhä neitseellinen,
paikka oli yhä koskematon,
Hän makasi hänen kanssaan aivan yksin Dilmunissa, paikassa jossa Enki oli maannut Ninsikilan kanssa
paikka oli yhä neitseellinen,
paikka oli yhä koskematon,


11-16.
Dilmunissa korppi ei vielä raakkunut,peltopyy ei vielä kujertanut. Leijona ei raadellut, susi ei vienyt lampaita mukaansa, koiraa ei oltu opetettu pentujaan hoitamaan, sika ei ollut oppinut, että vilja on syötävää.

17-19.
Kun leski oli levittänyt maltaita katolle, linnut eivät vielä syöneet sieltä maltaita. Kyyhkynen ei vielä painanut päätään siipensä alle.

20-26.
Mikään silmäsairaus ei sanonut "Olen silmäsairaus"
Mikään päänsärky ei sanonut siellä "Olen päänsärky"
Yksikään vanha nainen ei sanonut siellä "Olen vanha nainen"
Yksikään vanha mies ei sanonut siellä "Olen vanha mies",
Yksikään peseytymättömässä tilassa oleva neito ei ollut ... kaupungissa.
Yksikään jokea ruoppaava mies sanonut "On tulossa pimeä"
Yksikään viestinviejä ei kiertänyt raja-alueellaan.


27-28.
Siellä ei ollut yhtään elulam-laulajaa. Koko kaupungin alueella ei valitusvirsiä laulettu laisinkaan.


29-32.
Ninsikila sanoi isälleen Enkille:
Olet antanut kaupungin.
Olet antanut kaupungin.
Mitä antamasi hyödyttää minua?
Olet antanut kaupungin, Dilmunin.
Olet antanut kaupungin.
Mitä antamasi hyödyttää minua?
Olet antanut kaupungin...
Olet antanut kaupungin.
Mitä antamasi hyödyttää minua?


33-39.
Olet antanut ......, kaupungin, jolla ei ole joelle laituria.
Olet antanut kaupungin.
Mitä antamasi hyödyttää minua?

(1 rivin osa): Kaupungin, jolla ei ole peltoja, ei vakoja
(3 puuttuvaa riviä)

_______________________________________________

Jahvisti jatkaa lukemistaan kirjaston hiljaisuudessa.


Ninhursag ja Enki tekstin suomennokseni tässä blogissa on englanninkielisestä versiosta
© Copyright 2003, 2004, 2005, 2006 The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature project,
Faculty of Oriental Studies, University of Oxford

[Mahdollisesti teksti on suomennettu alkutekstistä jossain julkaisussa. Jos näin on, olen kiitollinen viitteestä.]

"Kirjoitan kaiken alusta alkaen"

Evankelista Luukas kertoi työstään roomalaisajalla:

Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.
Luukas 1:3

Aamun raikkaudessa Jahvisti astelee samantapaisissa mietteissä kohti Jerusalemin kirjastoa, joka on lähellä Salomon palatsia ja Herran temppeliä. Hän on saanut tehtäväkseen kirjoittaa, ja tekee sitä sangen mielellään. Mutta sitä varten hän aikoo ottaa kaikesta tarkan selon. Lopputulos on oleva suurteos, joka kertoo Israelin kansan vaiheista aina maailman luomisesta alkaen Mooseksen työn loppusuoralle asti Luvatun Maan jo häämöttäessä.

Jahvisti on jo kirjoittanut maailman luomisesta tekstin, joka on sittemmin leikattu pois Raamatun alusta ja korvattu joitain satoja vuosia myöhemmin kirjoitetulla merkillisellä Luomisen Seitsemän Päivää tekstillä. Jälkiä, sirpaleita, tässä alkukertomuksessa kuvatuista tapahtumista löytyy muualta pyhän Raamatun sivuilta, vanhemmista Psalmeista, Jobin kirjasta ja muualta.

Nyt on käsittelyvuorossa ihmisen luominen. Huolellisena miehenä Jahvisti ei aio kirjoittaa mitä tahansa, vaan haluaa perustaa kertomuksensa mahdollisimman luotettaviin ja alkuperäisiin dokumentteihin, mitä vain käsiinsä saisi.

On niitäkin, joiden mielestä Jahvisti kirjoitti alkukertomuksensa ilman mitään lähteitä Pyhän Hengen inspiroimana "omasta päästään" jonkinlaisena visiona, taaksepäin katsovana profetiana, kuten Johanneksen Ilmestys on visio tulevaisuudesta. Mutta tiedämme tänään, että näin ei ole asia, vaan kuten Nooan vedenpaisumuksen kohdalla myös Paratiisista kirjoittaessaan hän nojaa löytämiinsä lähteisiin. Tiedämme myös, että Johanneksen Ilmestys on täynnä viittauksia pyhiin Kirjoituksiin.

Kertomuksemme päähenkilö astuu sisään kaupunginkirjaston hiljaisiin saleihin, jossa on puutelineissä suuret määrät vanhoja savitauluja, joissa on poltetun saven kivenkovassa muodossa ikuisesti säilyviä tekstejä. Toisaalla on hyvin hauraita egyptiläisiä papyruskääröjä ja yhdessä huoneessa nahkakääröjä. Historiaa, teologiaa, luonnontiedettä, sotakertomuksia, kuningasten annaaleja... Mikä tiedon aarreaitta!

Jahvisti suuntaa askeleensa kohti pientä osastoa, jossa on Mesopotamiasta kauppakaravaanien myötä tuotuja harvinaisia ja hyvin muinaisia savitauluja. Ne on alunperin kirjoitettu sumerin kielellä, jota vain harva enää osaa. Akkadi on hänen aikansa ranska tai englanti, diplomatian ja tieteen kansainvälinen kieli. Assyriaa ja babylonian murteita osataan myös. Sieltä hänen tarkat silmänsä ovat havainneet ikivanhan kirjoituksen, joka kertoo ihmisen luomisesta.

Työskentely tekstin muokkauksessa vie häneltä useamman päivän, mutta lopputulos - kertomus tapahtumista Edenin puutarhassa - on mestariteos, joka tunnetaan tänään kautta koko maailman ja joka on käännetty lähes kaikille ihmisten kirjoittamille kielille.

Hypoteesi

Nostan tässä esiin kertomuksen Eedenin paratiisista, joka on.

Hypoteesini on, että nimimerkki Jahvisti (emme tiedä hänen oikeaa nimeään) on kertomusta kirjoittaessaan käyttänyt lähteenään ikivanhaa sumerilaista tekstiä.

Sumerilainen teksti Ninhursag ja Enki on.

Se on fakta siinä missä devonikauden tetrapodit ja pleistoseenikauden homo erectus.

Megiddon Gilgamesh fragmentti
kopio
kuva copyright historyconnections.web

Hypoteesini on hyvin yksinkertainen, mutta ei perusteeton. Onhan Jahvisti käyttänyt lähteenään paikoin lähes sanatarkasti Gilgamesh eepoksen Taulua XI. Ja onhan Chigagon yliopiston suorittamissa Megiddon kanaanilaisen kaupungin kaivauksista löydetty vuonna 1939 kappale savitaulua, jossa on kiilakirjoituksella juuri Taulu XI tekstiä vedenpaisumuksesta. Mesopotamialaisen aineiston käyttö ei ole mahdotonta, vaikka on paljon, mitä emme näistä ketjuista tiedä.

Nostan ensin esiin nämä kertomukset ja koetan hahmottaa, miten Jahvisti on muokannut alkutekstiä. En suinkaan ole ensimmäinen, joka näin tekee - alan pioneeri on lahjakas saksalainen Vanhan testamentin tutkija Herrmann Gunkel (1862-1932) ja vertailuista Vanhan testamentin ja Mesopotamian välillä nousi aikanaan aivan tutkijoiden koulukunta, panbabylonistit.

Mutta jätän tällaiset tutkimuksen taustan ja lähteiden selvittelyt myöhempään, etteivät ne häiritsisi näiden kahden dokumentin tutkimistamme, jotka molemmat ovat.

Paratiisikertomus on

Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo. 

Job 14:1-2

Mutta hetken ihminen on.

Paratiisikertomus on.

Tämä on suorastaan "tieteellinen tosiasia" - juutalaisten pyhien kirjoitusten, Tooran, alussa on kertomus Eedenin puutarhasta.

Jos epäilet, avaa Raamattusi ja lue sieltä Ensimmäisen Mooseksenkirjan luvut 2 - 4. Pitäisi löytyä.

Tässä blogissa pyrin konkretiaan - kirjoittamaan siitä, mitä on.

Löydät verkosta ja kirjastoista paljon enemmän kirjoituksia, joissa pohditaan, mitä Paratiisikertomus on merkinnyt ja merkitsee, miten sitä on tulkittu ja tulkitaan, mikä on sen opillinen merkitys apostoli Paavalille tai miten kävisi, jos osoittautuisi, ettei Aadam olekaan historiallinen henkilö?

Kaikki tämä on hyvää ja tarpeellista, vaikka vehnän joukossa toki on akanoitakin ja pettuleipää, sian sonnasta puhumattakaan.

Totuus on iso asia ja yksi lähestymistapa on se, mitä tässä koetan tuoda esille - Paratiisikertomus on.

Annetaan sen itse olla keskellämme, Jumalan Sanan runsaana asua keskellämme, ja kuunnellaan tarkkaavaisesti, mitä siihen on kirjoitettu.

On muitakin asioita, jotka liittyvät kertomukseen Aadamista ja Eevasta.

Näitä koetan täällä esitellä ja tuoda mukaan vapaasti keskusteltavaksi, pohdittavaksi ja tulkittavaksi.

Mutta perustava asia on, että esiin tuodut dokumentit ja arkeologiset ja muut seikat ovat olemassa. Ne ovat.

...
BTW Tämä on myös Israelin Jumalan heprealainen nimi "Minä olen"

Huomaa, että tämä ei ole neutraali "Jumala on olemassa" vaan sangen persoonallinen "Minä olen" - sitä ei kukaan muu, kuin Jumala pysty sanomaan.

Descartes paneutui asiaan, ja huokasi lopulta "epäilen, siis olen".

Epäilemättä Paratiisikertomus on.

Mutta siihen liittyy sangen paljon sellaista, joka saa ihmiset epäilemään!

Eicha? Missä sinä olet?

וישׁמעו את־קול יהוה אלהים מתהלך בגן לרוח היום ויתחבא האדם ואשׁתו מפני יהוה אלהים בתוך עץ הגן׃

ויקרא יהוה אלהים אל־האדם ויאמר לו איכה׃

Genesis 3: 8-9

Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?"
1 Ms 3:8-9


_____________________________________________________________________

Jumalan varmaankin aivan tuskainen huuto "Missä sinä olet?" kaikuu yli historian.

Odotettu vastaus olisi ollut hinneni, "katso, tässä olen" kuten nuori Samuel vastasi.

Nuori Samuel palveli Herraa Eelin luona. Siihen aikaan Herra puhui ihmisille vain harvoin eikä näkyjä usein nähty. Eräänä iltana Eeli oli jo mennyt nukkumaan. Hänen silmänsä olivat hämärtyneet niin että hän tuskin näki. Jumalan lamppu paloi vielä, ja Samuel oli asettunut nukkumaan pyhäkköön, jossa Jumalan liitonarkku oli. Silloin Herra kutsui Samuelia nimeltä. Hän vastasi: "Täällä minä olen", juoksi Eelin luo ja sanoi: "Kutsuit minua. Tässä olen." Mutta Eeli vastasi: "En minä kutsunut. Mene takaisin nukkumaan." Samuel palasi vuoteelleen. Herra huusi uudelleen: "Samuel!" Samuel nousi, meni Eelin luo ja sanoi: "Kutsuit minua. Tässä olen." Mutta Eeli vastasi: "Ei, poikani, en minä kutsunut. Mene takaisin nukkumaan." Silloin Samuel ei vielä tuntenut Herraa eikä Herra ollut ennen puhunut hänelle. Sitten Herra kutsui Samuelia kolmannen kerran, ja Samuel nousi, meni Eelin luo ja sanoi: "Kutsuit minua. Tässä olen." Nyt Eeli ymmärsi, että Herra kutsui poikaa, ja hän sanoi: "Mene nukkumaan, mutta jos joku vielä kerran kutsuu sinua, vastaa näin: Puhu, Herra, palvelijasi kuulee." Ja Samuel meni takaisin vuoteelleen. Silloin Herra tuli, seisahtui ja huusi kuten edellisilläkin kerroilla: "Samuel, Samuel!" Samuel vastasi: "Puhu, palvelijasi kuulee."
1 Sam 3:1-10

Mutta Jumala saikin kuulla luomaltaan Aadamilta seuraavan selityksen: "Mies vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin." (1 Ms 3:10)


Löydämme vastauksen hinnenii vasta paljon myöhemmin Adamin ja Eevan ajan jälkeen, kun Luojamme tutkii empiirisesti, rakastaako edes Abraham Jumalaa yli kaiken.

Aamulla heti noustuaan Abraham satuloi aasin ja otti mukaansa kaksi palvelijaa sekä poikansa Iisakin. Pilkottuaan puita polttouhria varten hän lähti matkaan kohti paikkaa, jonne Jumala oli käskenyt hänen mennä.

Kolmantena päivänä Abraham näki paikan etäältä. Silloin hän sanoi palvelijoilleen: "Jääkää tänne ja pitäkää huolta aasista, minä ja poika menemme tuonne rukoilemaan ja palaamme sitten luoksenne."

Abraham otti polttouhripuut ja antoi ne Iisakin kannettavaksi; hän itse otti tulen ja veitsen, ja sitten he jatkoivat yhdessä matkaa.

Iisak sanoi isälleen Abrahamille: "Isä!" Ja Abraham sanoi: "Niin, poikani?" Iisak sanoi: "Tässä on tuli ja puut, mutta missä on karitsa polttouhriksi?"

Abraham vastasi: "Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan polttouhriksi, poikani." Sitten he jatkoivat yhdessä matkaa.
1 Ms 22:3-8

Edellä Abrahamin vastaus ainoalle pojalleen on suomennettu "Niin, poikani?"  Hepreaksi se on hinneni, "tässä olen".

Kukaan Raamatun äärellä viihtyvä ei ole väittänyt, että Jumalan Sana olisi yksinkertaista - se on kuin avara Himalajan vuoristo, jossa huipun takaa aukeaa taas uusia valtavia näkymiä ja uusia huippuja vallattavaksi.