torstai 17. lokakuuta 2013

Uusi blogi Dumuzid Paimen ja Hyvä Paimen

Avaan uuden blogin, Dumuzid Paimen ja Hyvä Paimen, jossa käsittelen muinaisen Lähi-idän, antiikin Kreikan ja hellenistisen maailman tuntemia kuolevia ja taas elämään palaavia jumalhahmoja sekä Uuden testamentin pääsiäiskertomusta.

Koska aihe vie varsin myrskyisille vesille, en kutsu siihen blogiin virallisia "osallistujia" jonka joku voisi tulkita (väärin) blogin sisällön allekirjoittamiseksi.

Sen sijaan kutsun kaikkia aiheesta kiinnostuneita mukaan kommentoimaan ja kirjoittamaan näkemyksiään.


keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Uusi Aadam ja Dumuzid Paimen

Dumuzin ja Inannan avioliitto
sumerilainen reliefi
kuva wikimedia
Pennsylvanian yliopiston kaivauksissa Nippurin suuren temppelin kirjastossa löydettiin yli 40.000 savitaulua. Kun näitä ryhdyttiin lukemaan ja julkaisemaan, huomiota kiinnitti sumerilainen Dumuzid Paimen (Dumuzi) sikermä, joka on Inannan ja Dumuzin traaginen rakkauskertomus.

Akkadin kielessä nimi saa muodon Tammuz ja hahmo tunnettiin kautta Mesopotamian, Syyriassa ja myös Israelin ja Juudan valtakunnissa. Profeetta Hesekiel on ainoa, joka mainitsee Tammuzin nimeltä, kirjoittaessaan, miten Jumala on vihastunut aivan Jerusalemin temppelin porteilla harjoitetusta pakanallisesta kultista

Hän vei minut Herran temppelin pohjoiselle portille. Siellä oli naisia istumassa, ja minä näin: he itkivät Tammus-jumalaa. Hän sanoi: "Ihminen, näetkö? Eikä tässä kaikki. Vielä iljettävämpää olet näkevä.".
Hes 8:14


Kristuksen esikuva?
Dumuzid tekstien löytyminen ja julkaisu 1900-luvun alussa oli Vanhan testamentin tutkimuksessa pan-babylonismin kulta-aikaa. Mutta kertomus jumaluudesta joka kuolee ja herää uudelleen eloon herätti suurta kiinnostusta mahdollisena pääsiäiskertomuksen esikuvana.

On huomattava tässä, että otsikon ilmausta Uusi Aadam ei esiinny laisinkaan Raamatussa. Aadam mainitaan nimeltä Paavalin kirjeissä, mutta aina viitaten "vanhaan Aatuun", johon hän viittaa "ensimmäinen ihminen" ja toisena poolina on "uusi ihminen", ei "uusi ...
............
.........
....

Aadamin etsinnästä kertova savitaulu on särkynyt ja päättyy tähän, joten lopetan tähän myös tämän blogin kirjoittamisen.



Kiitos Jumalalle Nippurin savitauluihin kivettyneistä sumerilaisista ajatuksista, ihmiskunnan varhaisen historian todellisesta Lagerstätten!
Kiitos Hyvälle Paimenelle, joka olit läsnä jo Sumerissa ja joka tulit lihaan, kun aika oli täyttynyt!
Kiitos Pyhälle Hengelle, joka johdatat meidät totuuteen ja muistutat meitä kaikesta, mitä Herra on sanonut!
Aamen

tiistai 15. lokakuuta 2013

Peptalk: Sumero-teologiaa

Sumerilaisia suuret silmät selällään!
kuva rasistinen sivu Stormfront
"Mitä näillä ikivanhoilla asioilla on tekemistä minun kanssani?" saattaa tätä blogia vielä seuraava huokaista.

Yhdeksän filmitähteä kymmenestä antaakin sumerilaisille ja muille boheemeille piut paut (Piu pau pelistä pois!)- kirkossa on tärkeämpääkin ja ajankohtaisempaakin puhuttavaa tasa-arvon saavuttaessa myös suomalaisen avioliittoinstituutin, Inkerin ja Helsingin piispojen kommunikaatiovaikeuksien vallatessa palstatilaa kirkollisessa uutisoinnissa jne.

Otsikkona voisi olla myös "Raamattu tieteen aikakaudella".

Kyse on teologisesta perustutkimuksesta, joka ei välttämättä nouse otsikoihin, fundamentaaliteologiaa (ei fundamentalistista teologiaa), jossa Raamattu kohtaa tieteellisen aikakauden tosiasioiden maailman. Sumerologia on erityisala, jonka edustajia Suomessa lienee korkeintaan pivollinen assyrologian professori Simo Parpola kärjessä. (Juutalaisen kabbalistiikan tapainen numeroiden tarkastelu, Assyrian sefirot, löytyy Parpolan mukaan Assyrian ja Babylonian tekstien syväkaivauksissa!)

Sumerin tutkijat keskustelevat keskenään tieteellisissä julkaisuissa saveen painettuja harakanvarpaita tavaten aivan omissa sfääreissään ja julkaisevat toki johtopäätöksiään myös laajemman yleisön tiedoksi, mutta nämä teokset harvemmin keikkuvat suosikkilukemiston 10 kärjessä listoissa.


Raamattu ja moderni tiede 
Teologia on olemukseltaan asioiden tutkimista huomioiden pyhä Raamattu. Joitain esimerkkejä vain:

Suomen teologisen instituutin tutkija Timo Eskola pohtii tuoreissa kirjoissaan Raamatun maailmassa professori Heikki Räisäsen eksegeettisen elämäntyön uskontotieteellisiä perusteita (uskontososiologi Weberiä myöten, uskonnon historia)

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan ekumeniikan professori Risto Saarinen pohtii sosiaalietiikan kysymyksiä taustanaan Raamatun arvomaailma ja ihmiskuva.

Lääninrovasti Risto Heikkilä on julkaissut useita kirjoja ja ollut kolumnistina tähtitieteellisen yhdistyksen URSAn julkaisussa edustaen kristittynä Raamatun näkökulmia astronomian ja kosmologian tiukan tieteellisessä maailmassa.

Ankarana lainehtiva keskustelu evoluutiobiologiasta, kreationismista, älykkäästä suunnittelusta, on olemukseltaan Raamatun ja biologian kohtaamista vastapuolena suurta julkisuutta saaneet ateistit.

Sumero-teologia kuuluu tähän samaan ilmiöön, matkaamista ihmiskunnan varhaisimman kirjakulttuurin maailman Raamattu taskussa.

Ilman Raamattua mikään näistä aloista ei edusta teologiaa, vaan muuttuu pohdinnaltaan yleiseksi filosofiaksi, uskonto-sellaiseksi tai joksikin muuksi.

Ilman Raamattua kuva todellisuudesta vääristyy helposti, ja uskovat saavat tieteiden edustajilta kylmää vettä niskaansa. Hyvä esimerkki tästä on suomalaisessa kulttuurissa hyvin vielä tunnettu Armas Salosen laaja ja asiantunteva teos, Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella. WSOY 1945.  


Peptalk
Reissaaminen modernin tieteen maailmassa Raamattu taskussa on erinomaisen tärkeää 
  • saadaksemme avoimin mielin oppia kiehtovia tosiasioita ja perustavaa uutta tietoa Jumalan suurista teoista luomisessa ja historiassa
    • Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen. Fil 4:8
  • voidaksemme kaataa maahan kaikki varustukset, joita nostetaan Jumalan tuntemista vastaan
    • Me elämme tässä maailmassa mutta emme taistele tämän maailman tavoin. Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle... 2 Kor 10:3-6  
  • nähdäksemme uskon kautta, kuinka kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä Kristuksessa
    • Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.
      2 Kol 2:2-3

Näin myös Sumerin viljavan maan kaivaminen on aarteiden etsimistä Kristuksessa, ja vie meidät jumalauskon syvimpien kysymysten äärelle.

So, please, stay along and contribute!


maanantai 14. lokakuuta 2013

Intermezzo: paljon jumalia, paljon pyhimyksiä

Polyteismi eli monijumalisuus on ihmiselle luonnollinen uskonnon tyyppi.

Monoteismi eli yksijumalisuus on aivan poikkeuksellinen ilmiö, jonka taustojen tutkimus ei oikein pääse irti Raamatusta!

Juutalainen uskontunnustus on lyhyt ja ytimekäs 5 Ms 6:4:
שמע ישראל י-ה-ו-ה אלהינו י-ה-ו-ה אחד  Šema Israel! Adonai eloheinu Adonai eḥad
"Kuule Israel, Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi"

jonka KR 1992 tapansa mukaan "kielellisesti selventää" laimentaen sen sisällön yhteen mahdolliseen merkitykseen: "Kuule Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin."

Monolatria, on välimoto, johon jälkimmäinen suomennos mahtuu: on paljon jumalia, mutta me palvomme vain yhtä heistä.

Juutalaisuus on tiukan monoteistista tänään,

Islam on erittäin jyrkästi yksijumalista
la ilaha illallah umuhammadun rasulun allah
ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala, ja Muhammad on Hänen profeettansa

Kristityt?

Paljon jumalia
Tavallisella sumerilaisella oli ympärillään päivin öin sellaiset 300 - 600 jumaluutta. Näillä oli omat roolinsa yhteisön ja yksilön menneisyydessä ja nykypäivässä, ja heitä koskevat kertomukset heijastavat myös sumerilaisen ihmiskäsityksiä ja näkemyksiä elämän taustoista ja ihmiselon merkityksestä.

Mesopotamian muilla kansoilla, minoslaisilla, mykeneläisillä, syyrialaisilla, kreikkalaisilla, roomalaisilla, Afrikan kansoilla, saksoneilla, angleilla, viikingeillä, Mikael Agricolan ajan 1500 luvun suomalaisilla... oli laajat pantheonit. Taitaa olla niin, että hinduilla on tässä Guinnesin ennätysten kirjan korkein lukema, onhan polyteismi vallinnut siellä yli 5000 vuotta, ja aikaa uskonnon evoluutiolle on ollut.


Paljon pyhimyksiä
Saatamme uskonpuhdistuken kirkkojen opettamina pitää polyteismia pakanuuteen kuuluvana ja odotamme kristittyjen tunnustavan yhtä Kolmiyhteistä Jumalaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Vaan Rooman paavia vastaan protestoineet saksalaiset ja heidän oppilaansa ovat vain pieni prosentti Kristuksen kirkossa. Taitaa nykytilastojen mukaan meitä luterilaisia ja heitä kalvinisteja yhteensä olla maailmassa noin 130 miljoonaa. Siihen sitten mukaan uskonpuhdistuksen muut jälkeläiset, anabaptistit ja helluntailaiset ja muut.

Vaan katolisia on yli miljardi ja ortodokseja 600 miljoonaa.

Kristuksen kirkon levitessä koko maalmaan kuin hapatetun leipätaikinan, monet jumaluudet löysivät paikkansa kirkon pyhimyksiksi kastettuina.

Tavallisella katolisella tai ortodoksilla on ympärillään päivin öin sellaiset 300 - 600 pyhimystä. (Vai onko enempi tai vähempi?)

Näillä on omat roolinsa yhteisön ja yksilön menneisyydessä ja nykypäivässä, ja heitä koskevat kertomukset heijastavat myös kristittyjen ihmiskäsityksiä ja näkemyksiä elämän taustoista ja ihmiselon merkityksestä.

Että niin...

Martti Luther ja ystävänsä näkivät tämän Pyhän Hengen antamassa valossa ja kirjoittivat Augsburgin tunnustukseen

XXI Pyhien palvonta

Pyhien palvonnasta seurakuntamme opettavat, että me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan. Niinpä keisari voi ottaa Daavidin esikuvakseen, kun hän käy sotaa karkottaakseen turkkilaiset pois isänmaasta, sillä molemmat ovat kuninkaita. Mutta Raamattu ei neuvo kääntymään pyhien puoleen ja pyytämään heiltä apua, (1 Tim. 2:5) sillä se asettaa yksin Kristuksen meidän eteemme välittäjäksi, sovituksen välineeksi, ylimmäiseksi papiksi ja esirukoilijaksi. Häntä tulee huutaa avuksi, ja hän on luvannut kuulla meidän rukouksemme. Tämä palvonta on hänelle mieleen erityisesti silloin, kun hänen puoleensa käännytään kaikissa ahdistuksissa: "Jos joku syntiä tekee, niin meillä on puolustaja Isän tykönä jne." (1 Joh. 2:1).
Tunnustuskirjat

Jahvistin valinta

Arkeologiset kaivaukset, Saar, Bahrain
kuva Richard Duebel
BBC News
Despite its antiquity, comparatively little is known about the advanced culture represented at Saar.

The site in Bahrain, thought to be the location of the enigmatic Dilmun civilisation, was recently discussed at a conference in Manama, the Gulf nation's capital, organised by the UN's educational, scientific and cultural body (Unesco).
lue koko artikkeli Sylvia Smith BBC News Science and Environment 21.5. 2013

Jahvistin valinta
Jos olet seuraillut tarinaa tähän asti mielessäsi voi herätä sama ajatus, joka on hämmästyttänyt minua. Hypoteesimme mukaan Jahvistilla on ollut saatavilla sumerilaista lähdeaineistoa. Faktaa on, että hän on ottanut vedenpaisumuskertomuksen lähes sanasta sanaan Gilgamesh eepoksen taulusta XI. Muun aineiston suhteen tilanne on paljon mutkikkaampi.

Joka tapauksessa hän on tuntenut varmasti sekä vanhan sumerin perinnettä sekä kaikkea siltä väliltä aina uus-assyrialaiseen kulttuuriin asti.

Tässä laajassa kirjaston osassa on paljon erilaisia kuvauksia ihmisen luomisesta. Olemme tutustuneet Nippurin suureen Enliliin, joka antoi ihmiselle kuokan ja siunaa pellon sadon. Olemme kuulleet annunnakien kapinoinnista ojankaivuussa, ja koettaneet katsoa, mitä se käytännössä on ollut Utun loistaessa siniseltä taivaalta. Kuinka Oh Mamma Mia sekoitti surmatun jumalan verta saveen ja kuinka toiset jumalat siihen sylkivät ja tästä väkevästä seoksesta sitten Mami muovaili ihmisen, mustapään. Olemme katselleet Eridun suuntaan ja Adapa perinteeseen ihmisen tekemisestä.

Jerusalemin kirjastonsa hiljaisuudessa ja viileydessä Jahvisti teki aivan hurjan ratkaisun: hän sivuutti kaikki suuren Mesopotamian sivilisaation alkukertomukset ihmisen tekemisestä!

Sen sijaan hän tarttui alkuun, maailman aamuhämäriin, ja astui jumalten puutarhaan Dilmuniin, ja sieltä ennen aikojen alkua ottaa palettiinsa värit Eedenin puutarhan miljöön sanalliseen maalaamiseen.

Tämä on erittäin rohkea ja räväkkä ratkaisu, Jahvisti käyttää vanhaa tekstiä jumalten maalman tapahtumista ja luo sen avulla jotain aivan uutta kuvaa ihmisen alkuperästä!

Miksi näin?
Helpompi toki olisi ollut puhdistaa sumerilaista kertomusta ihmisen luomisesta monijumalisuudesta ja alatyylistä ja antaa herpealaisittain sivistynyt versio vaikkapa juuri Nippurin Enlilin toimista.

Jahvisti saattoi olla tosissaan etsiessään mahdollisimman vanhaa todistusaineistoa. Pyhän Hengen ohjaamana hän jätti myöhäiset jutut, ihmisen luomisen ojankaivajaksi ja muut, ja tunkeutui alkuun.

Ymmärtääkseni Eedenin puutarhan eli Dilmunin juuret menevät vedenpaisumusta edeltävään aikaan, ainakin siihen kauteen, joka Nippurin alimmissa kerroksissa tunnetaan nimellä Jamdt Nasr ja ehkä kauemmas, ehkä aivan kivikaudelle asti.

Tämä on mielenkiintoinen haaste tutkittavaksi ja opiskeltavaksi - se tulee meitä matkallamme vastaan tutustuessamme paremmin EKUR alueeseen.

Mutta aivan siellä ihmskunnan aamuhämärissä, Utun ensi säteiden noustessa, Eedenin puutarhan parissa liikumme! Dilmunin vanhuus on sumerologian tieteen fakta ja sinne kauas taaksepäin pyhän Raamatun väkevä kertomus viittaa.

Iltamusiikkia



Kuuntele myös tämä toinen youTube äänitys 


Luettelo sumerilaisista soittimista ym.
Sumerilainen luettelo soittimista MS 2340
Ur I dynastia 2600 eKr
kuva The Schøyen Collection

MS 2340
LEXICAL LIST OF 9 TYPES OF MUSICAL STRINGS, 23 TYPES OF MUSICAL INSTRUMENTS AND MUSIC, INCLUDING DIFFERENT TYPES OF STRINGED INSTRUMENTS SUCH AS HARP AND LYRE, AS WELL AS HITHERTO UNKNOWN INSTRUMENTS; FURTHER LAPIS LAZULI, BEDS, COPPER UTENSILS, TEXTILES, DOMESTIC ANIMALS AND SINEWS, JEWELLERY, WEAPONS, LEATHER PARTS OF YOKE, STRAPS, SACKS, TYPES OF SHEEP, KNIVES, AROMATICS AND PERFUMES, REED OBJECTS, GRAINS AND FLOURS, ETC.

MS in Sumerian on clay, Sumer, 26th c. BC, upper half of a huge tablet + fragment of lower part, 20x30x5 cm + 9x18x5 cm, originally ca. 40x30x5 cm, 16+9 and 7+7 columns, 437+ ca. 100 lines remaining in cuneiform script, circular depressions introducing each new entry.
The Schøyen Collection

Lista kertoo 23 soittimesta, mukana lyyra, harppu, huilu ja rumpu. Tauluissa mainitaan useita soittimien nimiä, joiden merkitystä ei tiedetä. Siinä luetellaan myös 9 erilaista soittimissa käytettyä kieltä.

Laulaminen kuului asiaan ja luonnollisesti tanssiminen.

Musiikkia harjoitettiin sekä temppeleissä että siviilissä.



Sumerilainen lyyra

Lyyran soittaja ja musiikin fani
Huomaa härkä!
Urin steela Ur I dynastia
kuva wired
Lyyra on omistettu Inanna jumalattarelle. Soittaja puhdisti kätensä rituaalisesti pesemällä ennenkuin alkoi sitä näppäillä. Alla maailmankuulu kuningattaren 10-kielinen lyyra Urin Ensimmäisen dynastian ajalta, jossa akustista laatikkoa koristaa upea parrakkaan härän pää. Tämän ja muiden vastaavien löytöjen perusteella voidaan nykyään helposti rakentaa toimiva malli sumerilaisten lyyrasta.

Jos se on sumerilaisen musiikkitekstin luutun tapaan (katso alla) viritetty kvintteihin kielet olisivat kaikille viulisteille ja kitaristeille nykyään tutut
G   D   A   E   H
F# C# G# D# E# (F) eikö niin?

Muusikolle helpompi olisi kaksi kierrosta samaa hypäten oktaavien välillä H-G
G D A E H
G D A E H

Nykykitaran viritys on mutkikkaampi
E A D G H E

Joten toivotaan,että lyyran virityksen kuvaava teksti löytyy jostain kaivauksesta tai arkiston pohjalta....

Suuri Lyyra (restauroitu)
kuningatar Puabin haudasta Ur I Dynastia
Pennsylvanian yliopiston museo
kuva zojev




Yksityiskohta lyyrasta kuningatar Puabin haudasta
Ur I dynastia
kuva Zvoje

Hopeinen lyyra
Ur I Dynastia
British Museum, Lontoo
kuva Zvoje


Lyyra (restauroitu)
Ur I dynastia
Louvre, Pariisi
kuva Zvoje


Sir Leonard Woolley (1880-1960) Urin kaivauksilla
löydetystä lyyrasta tehty valukopio kädessään
kuva zvoje

Luuttu
Luutun soittaja n. 2300 eKr.
Sargon Suuren ajan sinetti (#89096)
kuva Pestcoe
One of the cultural treasures that the Sumerians bequeath to the great civilizations that came after them is the lute. This is evident in the many depictions of lute playing found in the art and on the artifacts of the Akkadians, Hittites, Babylonians, and Assyrians. Another ancient Mesopotamian clay tablet in The Schǿyen Collection, MS 5105 -- this one from the Old Babylonian Period, circa 2000-1700 BCE-- contains two musical scales transcribed to be played on a 4-string fretted lute, tuned in 5ths: CGDA-- the exact same tuning as the viola, cello, mandola,mandocello, and tenor banjo. This is the oldest piece of musical notation. 
Shlomo Pestcoe

[Matka] Ihmiselon tarkoitus - Job (3b)

Käsinkosketeltavaa kieltä
Päivän töiden uuvuttamalle ryhmällemme Abgal vanhuksen vakaa puhe oli vaativaa kuultavaa. (Ludul-bel-nimeqi teksti edellisessä viestissä).

Hänen tapansa ajatella ja puhua on hyvin toisenlaista arkaista ilmaisua kuin se sliipattu täsmällinen nykypuhe, jota olemme tottuneet kuulemaan ja käyttämään. Etenkin abstraktien käsitteiden vähäisyys tekee kielestä raskassoutuista ja vaatii tarkkaavaisuutta - jota kikherneiden poimijoilla, sipulien kerääjillä ja meillä ojankaivajilla ei tahtonut enää riittää. Kädessä oleva oluttuoppi tai maitokupin reunalla uurastava kärpänen tahtoivat kiinnostaa enemmän kuin Nippurin Jobin pohdinnat.

Abstrakti ajattelu vapauttaa käsittelemään suurempia asioita tehokkaasti. Toisin kuin sumerilaiset voimme ilmaista käsitteen "kaksi" sitomatta sitä johonkin, jota on kaksi, "kaksi tuntia" (kapsu). Mutta meidän tapamme on kehittynyt ihmisen puhetaidon pitkän historian saatossa ja sen perustavakin osaaminen edellyttää melkoista opiskelua peruskoulun ala-asteelta alkaen. Lapsi alkaa tajuta vähitellen, että se lisäksi että on vihreä, keltainen ja punainen on olemassa jotain yleisempää, "väri".

Abgal käytti kyllä puheessaan joitain abstrakteja käsitteitä - hän näkee ympärillään "pahuutta" ja "vanhurskauden puutetta" ja "sortoa". Mutta paljon useammin käsite on sidottu johonkin hyvin konkreettiseen. Attribuuttien sarjat tekevät kielestä painavaa ja vaikeasti seurattavaa, koska kielikuvat ja aiheet eivät ole meille välittömästi tuttuja: joku ei ole vain jumalaton, vaan "hän ei siunaa ruokaa", "ei tuo uhreja jumalille", "unohtaa jumalansa", "sortaa ihmisiä".


Ihmiselämän pohdintoja
Yllättävän tuttua meille oli kuitenkin Abgalin hengellinen elämä, ihmisessä suorastaan geneettisesti asuva uskonnollisuus, jonka juuret Sumerissakin ovat kaukana esihistoriassa.

Abgal kertoo epäsuorasti, että hänen jumalansa tai jumalattarensa odottaa, että hän hurskaana ihmisenä käyttäyytyy tietyllä tavalla. Rukous, uhrit, erilaisten jumalanpalveluksen erikoismiesten ja naisten, oraakkelin luona käyminen, oikeuden toteuttaminen, jumalten pelko...

Asetelma on perusteiltaan siis koko ihmiskunnalle yhteinen - ihmiselämän todellisuuteen kuuluu olennaisena osana jumalten ja jumalattarien maailma, jolla on suora vaikutus elämänkohtaloihin, menestykseen ja vastoinkäymisiin.

Abgal ei kategorisesti laita ihmisen elämän tarkoitusta peltojen viljelyyn ja varjeluun, ojankaivuuseen, vaan puhuu lähes nykyihmisen tavoin eksistentiaalisesta tilanteesta, elämästä jumalten toivomalla tavalla, ja silti sairaus iskee silmään, suoleen, suoneen ja korvaan ja pahoja asioita tapahtuu...


Happy ending
Varmaan joukkomme oli niin uupunutta, että meiltä kaikilta lipsahti ohi miten Abgalin kuvaama tilanne muuttui ja miten elämä palasi siunauksen ja menestyksen tilaan, sairaudet väistyivät silmästä, suolesta, suonesta ja korvasta ja hyviä asioita alkoi tapahtua.

(nämä olennaiset kohdat puuttuvat särkyneestä savitaulusta)

Nippurin Job ja Raamatun Job kokevat molemmat saman asian - kuoleman rajoille joutumisen, painin jumalten maailman epäoikeudenmukaisuuden aiheuttaman ristiriidan kanssa - ja molempien tilanne korjaantuu.

Job
kuva G.H. Guthrie
Jobin kirja on radikaalimpi ja syvällisempi kuin Ludul-bel-nimeqi, sillä se syyttää Jumalaa suoraan siitä, että Hän tekee vääryyttä luoduilleen ja antaa epäonnen kohdata hurskasta.

Teodikeasta syytetty Jumala vastaa Jobille, että näin tosiaan on!

Hurskaasti Jumalaa puolustavat ystävät sen sijaan joutuvat Jumalan vihastuksen kohteeksi, koska eivät puhu Hänestä totta.

Huikea veto, jolle ei taida löytyä uskonnollisesta maailmankirjallisuudesta vertaa.

Kun Herra oli puhunut Jobille, hän sanoi temanilaiselle Elifasille: "Minä olen vihastunut sinuun ja kahteen kumppaniisi, sillä te olette puhuneet minusta vastoin totuutta, toisin kuin palvelijani Job. Ottakaa siis seitsemän sonnia ja seitsemän pässiä, menkää minun palvelijani Jobin luo ja uhratkaa hyvitykseksi omasta puolestanne polttouhri. Palvelijani Job rukoilee teidän puolestanne, ja minä kuulen hänen rukouksensa. Näin minä säästän teidät rangaistukselta ja häpeältä, vaikka te olette puhuneet minusta vastoin totuutta, toisin kuin palvelijani Job."
Job 42:7-8


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Nippurin Job - Ludul-Bel-Nimeqi

Ludul-Bel-Nimeqi on sumerilainen runo, jossa kysytään miksi pahoja asioita tapahtuu hyville ihmisille. Kirjoittaja on Nippurin kaupungin 52 vuotias virkamies Tabu-utul-Bel. Hän kertoo eläneensä hyvän ihmisen elämää, joten miksi jumalat ovat sallineet hänelle monenlaista kipua ja tuskaa ja vastoinkäymistä?

Sumerilainen teksti on ajoitettu Babylonian ensimmäisen dynastian aikaan noin 1700 eKr.


The Ludul-Bel-Nimeqi
1. I advanced in life, I attained to the allotted span
Wherever I turned there was evil, evil---
Oppression is increased, uprightness I see not.
I cried unto god, but he showed not his face.

5. I prayed to my goddess, but she raised not her head.
The seer by his oracle did not discern the future
Nor did the enchanter with a libation illuminate my case
I consulted the necromancer, but he opened not my understanding.
The conjurer with his charms did not remove my ban.

10. How deeds are reversed in the world!
I look behind, oppression encloses me
Like one who the sacrifice to god did not bring
And at meal-time did not invoke the goddess
Did not bow down his face, his offering was not seen;

15. (Like one) in whose mouth prayers and supplications were locked
(For whom) god's day had ceased, a feast day become rare,
(One who) has thrown down his fire-pan, gone away from their images
God's fear and veneration has not taught his people
Who invoked not his god when he ate god's food;

20. (Who) abandoned his goddess, and brought not what is prescribed
(Who) oppresses the weak, forgets his god
Who takes in vain the mighty name of his god, he says, I am like him.
But I myself thought of prayers and supplications---
Prayer was my wisdom, sacrifice, my dignity;

25. The day of honoring the gods was the joy of my heart
The day of following the goddess was my acquisition of wealth
The prayer of the king, that was my delight,
And his music, for my pleasure was its sound.
I gave directions to my land to revere the names of god,

30. To honor the name of the goddess I taught my people.
Reverence for the king I greatly exalted
And respect for the palace I taught the people---
For I knew that with god these things are in favor.
What is innocent of itself, to god is evil!

35. What in one's heart is contemptible, to one's god is good!
Who can understand the thoughts of the gods in heaven?
The counsel of god is full of destruction; who can understand?
Where may human beings learn the ways of God?
He who lives at evening is dead in the morning;

40. Quickly he is troubled; all at once he is oppressed;
At one moment he sings and plays;
In the twinkling of an eye he howls like a funeral-mourner.
Like sunshine and clouds their thoughts change;
They are hungry and like a corpse;

45. They are filled and rival their god!
In prosperity they speak of climbing to Heaven
Trouble overtakes them and they speak of going down to Sheol.

[At this point the tablet is broken. The narrative is resumed on the reverse of the tablet.]

46 Into my prison my house is turned.
Into the bonds of my flesh are my hands thrown;
Into the fetters of myself my feet have stumbled.
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

47. With a whip he has beaten me; there is no protection;
With a staff he has transfixed me; the stench was terrible!
All day long the pursuer pursues me,
In the night watches he lets me breathe not a moment
Through torture my joints are torn asunder;

48. My limbs are destroyed, loathing covers me;
On my couch I welter like an ox
I am covered, like a sheep, with my excrement.
My sickness baffled the conjurers
And the seer left dark my omens.

49. The diviner has not improved the condition of my sickness-
The duration of my illness the seer could not state;
The god helped me not, my hand he took not;
The goddess pitied me not, she came not to my side
The coffin yawned; they [the heirs] took my possessions;

50. While I was not yet dead, the death wail was ready.
My whole land cried out: "How is he destroyed!"
My enemy heard; his face gladdened
They brought as good news the glad tidings, his heart rejoiced.
But I knew the time of all my family

51. When among the protecting spirits their divinity is exalted.
........................................
........................................
Let thy hand grasp the javelin
Tabu-utul-Bel, who lives at Nippur,
52. Has sent me to consult thee
Has laid his............upon me.
In life........has cast, he has found. [He says]:
"[I lay down] and a dream I beheld;
This is the dream which I saw by night:

53 . [He who made woman] and created man
Marduk, has ordained (?) that he be encompassed with sickness (?)."
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .

54. And...........in whatever.............
He said: "How long will he be in such great affliction and distress?
What is it that he saw in his vision of the night?"
"In the dream Ur-Bau appeared
A mighty hero wearing his crown

55. A conjurer, too, clad in strength,
Marduk indeed sent me;
Unto Shubshi-meshri-Nergal he brought abundance;
In his pure hands he brought abundance.
By my guardian-spirit (?) he stopped (?) ,"

56. By the seer he sent a message:
"A favorable omen I show to my people."
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
...he quickly finished; the.........was broken
........of my lord, his heart was satisfied;


57. .................his spirit was appeased
......my lamentation....................
................good ..........


58. ........................................
......................................

................like............ ......
He approached (?) and the spell which he had pronounced (?),


59. He sent a storm wind to the horizon;
To the breast of the earth it bore a blast
Into the depth of his ocean the disembodied spirit vanished (?);
Unnumbered spirits he sent back to the under-world.
The...........of the hag-demons he sent straight to the mountain.


60. The sea-flood he spread with ice;
The roots of the disease he tore out like a plant.
The horrible slumber that settled on my rest
Like smoke filled the sky..........
With the woe he had brought, unrepulsed and bitter, he filled the earth like a storm.


61. The unrelieved headache which had overwhelmed the heavens
He took away and sent down on me the evening dew.
My eyelids, which he had veiled with the veil of night
He blew upon with a rushing wind and made clear their sight.
My ears, which were stopped, were deaf as a deaf man's


62. He removed their deafness and restored their hearing.
My nose, whose nostril had been stopped from my mother's womb---
He eased its defonnity so that I could breathe.
My lips, which were closed he had taken their strength---
He removed their trembling and loosed their bond.


63. My mouth which was closed so that I could not be understood---
He cleansed it like a dish, he healed its disease.
My eyes, which had been attacked so that they rolled together---
He loosed their bond and their balls were set right.
The tongue, which had stiffened so that it could not be raised


64. He relieved its thickness, so its words could be understood.
The gullet which was compressed, stopped as with a plug---
He healed its contraction, it worked like a flute.
My spittle which was stopped so that it was not secreted---
He removed its fetter, he opened its lock.
........................................
.......................................

lähde Ancient History Encyclopaedia

[Matka] Ihmiselon tarkoitus (3a)

Taateleita aikamme Irakissa
kuva copyright © 2008 John Matel
Iltapäivän auringon paahtaessa kuumimmillaan ja lämpötilan noustua meille Pohjolan ihmisille lähes sietämättömän kuumaksi työnjohtajamme tulivat lähettämään meidät takaisin palmujen suojaan. Kuokkamme ja vasumme otettiin meiltä talteen ja hulle hulle tunnelmissa heittäydyimme isompaan kastelukanavaan uimaan sinne lihavien karppien sekaan lintujen kaarrellessa yllämme.

Löysimme naisväen samoin virkistäytyneenä rankan peltotyönsä jälkeen ja pukeuduttuamme liityimme seuraansa nauttimaan kevyttä kenttälounasta. Aasit odottivat meitä sitten valmiina ja orjamme seisoivat niiden vieressä katsellen meitä hieman kummissaan - mitä ne tuonne ojankaivuuseen lähtivät, hulluja nuo suomalaiset...

Abgal, viisas vanhus
Ratsastettuamme takaisin Nippurin kaupunkia kohti noin tunnin verran aasikaravaanimme kulki Aradlugalin neuvosta kanavan varrella olevaan kylään. Talot oli siellä rakennettu polttamattomista savitiilistä ja olivat jokseenkin perus-näköisiä. Saapuessamme kylän koirien haukku tervehti meitä ja muutaman lehmänkin ammunta, kanojen kotkotus ja ankkojen vaakkuminen. Uteliaat pojanviikarit juoksivat rinnallamme pitkin kujaa.

Parkkeerasimme aasimme meille osoitettuun paikkaan ja astelimme taatelien armollisesti varjostamalle pihalle, jossa meitä tervehti kunnioitettavan oloinen vanhus seuralaisineen. Saimme kukin juomakuppimme ja istuimme kuuntelemaan. "Teitä kiinnostavat pyhät asiat ja vanhat kertomuksemme" Aradlugal aloitti. "Abgal, tämä viisas vanhus on kuuluisa suurmies (ab - vanhus, gal suuri) koko Nippurissa. Hän voisi elää leveää elämää suurkaupungissa, mutta viihtyy täällä maaseudun rauhallisissa ja yksinkertaisissa oloissa. Hänen luokseen tulee kyselijöitä Eridua ja Urukia myöten saamaan vastauksia suuriin asioihin."

Vanhuksen uurtuneet kasvot ja jo iän hämärtämät silmät eivät kertoneet nuoruuden rikkauksista ja menestyksestä, mutta niistä huokui syvä rauha ja tavaton keskittyminen. Meidät oli tuotu kuulemaan Nippurin Jobia tutustuaksemme paremmin näiden ihmisten ajatusmaailmaan ja elämänviisauteen.



lauantai 12. lokakuuta 2013

Kertomus Eedenin puutarhasta ja oppi perisynnistä

II Perisynti

Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.


Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut, jotka väittävät ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja hänen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla järjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edessä.
Augsburgin tunnustus


Kertomus ja oppi
Kyseessä on kertomus Eedenin puutarhasta. Olemme tässä blogissa tutkimassa sen taustoja ja yhteyksiä Raamatun oman ajan maailmaan ja erityisesti koko ihmiskunnan sivilisaation kehtoon, Sumeriin.
  • Pyhä Henki ei ole antanut meille Raamatussa oppia ihmisestä ja syntiinlankeamuksesta.
  • Pyhä Henki on antanut meille Raamatussa ihmeellisen kertomuksen ensimmäisistä ihmisistä ja syntiinlankeamuksesta. 
Voimme toki sanoa, että Pyhä Henki on antanut meille rikkaan opillisen hengellisen perinnön Kristuksen kirkon historian aikana, joka kiteytyy suuriin tunnustuksiin.

Mutta vuosien mittaan ero kertomuksen ja dogman välillä on tullut minulle henkilökohtaisesti yhä tärkeämmäksi. Ymmärrän paremmin juutalaisia, jotka eivät lainkaan kirjoita dogmatiikkaa - opillista uskontunnustusta määritelmineen. Juutalaisuus on pragmaattista, käytännöllistä, juutalaisuus on elämää, jossa pyritään noudattamaan Jumalan laissa ilmoitettua pyhää tahtoa. Pyhät kirjoitukset ovat mukana elämän arjessa ja juhlassa ja niiden tulkinnasta kiistellään ankarasti jeshiva-kouluissa. Vetoaminen Maimonideksen tulkintaan auttaa, mutta näkemyksensä ei ole "juutalainen dogmi".

Olen näet huomannut itsessäni teologina, ja monissa muissa teologeissa ja kentän uskovissa, miten opilliset käsitykset voivat nousta Raamatun ymmärtämisen esteeksi joko vääristämällä Sanaa tai rajoittamalla, mitä siitä kuulemme. Painopiste siirtyy helposti narratiivista, kertomuksesta, sen kaikkine sävyineen ja siitä irtoavine kipinöineen, tarkasti muotoiltuihin kreikkalaisiin, latinalaisiin tai saksalaisiin opillisiin lausumiin.

Mikä oli ihmisen tila ennen syntiinlankeemusta? Mitä tapahtui jumalasuhteelle? Mikä on minun, 2013 elävän ihmisen ja Aadamin välinen suhde? Miksi Aadamin ja Eevan lankeamus vaikuttaisi minuun?

Vakaita vastauksia löytyy Kristuksen kirkon historiasta oppineisiin ja kriittisesti suurella uskon vakaumuksella kirjoitetuista kirjoista.

En toki väitä, että Raamatun "opillinen lukeminen" väistämättä väärentäisi tekstin merkitystä tai rajoittaisi sen oman sisällön ymmärtämistä. Mutta sellainen vaara on olemassa, jos emme ole tarkkaavaisia ja kriittisiä omia ja oman viiteryhmämme, seurakuntamme uskonnollisia näkemyksiämme kohtaan.


Kysymys Raamatun lukijalle
Augsburgin tunnustus on luterilaisen kirkkomme teologinen kivijalka.

Oppi perisynnistä lausutaan siinä heti sen jälkeen, kun on ensin annettu oppi Jumalasta. Asia on siis erittäin keskeinen ja tärkeä.

Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina.

Luterilaisille tuttu opetus juontaa kirkkoisä Augustinukseen, joka on tuonut kirjoituksillaan läntiseen latinalaiseen kirkkoon opin perisynnistä (alkusynnistä, original sin, ei "perinnöllisestä" synnistä, kuten suomalainen sanan voi käsittää.)

Kertomusta Eedenin puutarhasta luetaan tässä täydentämällä sen sisältöä lausumilla Aadamin olemuksesta. Mitään tällaista ei Jahvistin kertomuksessa näet lue.

Kysymykseni kuuluu "muuttuuvatko Aadam ja Eeva kertomuksessa olemuksellisesti hyvän- ja pahantiedon puusta syötyään, vai tuoko tämän puun haaste esiin heidän todellisen olemuksensa?"


Valuvika?
Kertomus Eedenin puutarhasta - toisin kuin siihen nojaava Augsburgin tunnustuksen dogmatiikka - sisältää ajatuksen, että Aadamissa ja Eevassa on valuvika - Jumala on luonut ihmisen sellaiseksi, että tämä voi langeta tottelemattomuuteen vaikka kuolemalla uhattaisiin.

Kertomus ei viittaa laisinkaan siihen, että Aadam ja Eeva olisivat jotenkin muuttuneet olemukseltaan kielletyn hedelmän syötyään. Kertomuksessa lankeamisen seurauksena "heidän silmänsä aukeavat" näkemään totuuden - he ovat alasti, ja tämä alastomuus alkaa hävettää heitä. Iloinen lapsuuden viattoman nakupellen aika on ohi.

Juutalaisuudessa ei tunnet augustinolais-luterilaista perisyntiä, vaan ajatellaan, että ihmisellä on kyky valita ja tehdä eettisiä ratkaisuja - myös hyvän suuntaan. Kertomuksella Eedenin puutarhasta ei juutalaisuudessa ole laisinkaan niin keskeistä asemaa, kuin rabbiinisen koulutuksen saaneen apostoli Paavalin opetuksessa.

Tämä osoittaa, ettei Augsburgin tunnustuksen sanamuodon tarkoittama "olemuksellinen muutos" välttämättä nouse Raamatun kertomuksesta Eedenin puutarhasta, ei ainakaan kaikkien lukijoiden mielessä.

Jumala ei ihmistä luodessaan tietenkään tehnyt valuvikaa, vaan ihminen on tarkoituksella alusta asti sellainen kuin on, kykenevä vastustamaan Jumalan tahtoa kuolemankin uhatessa.

Muuten hän ei olisi ihminen vaan robotti, marionetti nukke, vailla vapaata tahtoa (tehdä pahaa, kuten syvällisesti Luther sanoo!).

Luvattu maa ilman ojankaivuuta!

Tummia sadepilviä aikamme Jerusalemin yllä
kuva Latin Patriarchate of Jerusalem
5 Ms 11 Luvatun maan luonnon kuvaus on erinomaisen tärkeä Jumalan valitun kansan historian ymmärtämiseksi.

Kyseessä on myös oman aikamme kristittyjen Jumala-uskon perustava seikka: kenen varassa elämämme ja perustoimeentulomme on? Yhteiskunta-Baalin vai Israelin Jumalan?
"Maa, jonka menette ottamaan omaksenne, ei ole sellainen kuin Egyptin maa, jossa ennen olitte. Siellä te jouduitte omin käsin kastelemaan maata kuin vihannestarhaa aina kun olitte kylväneet siihen siementä.

Siinä maassa, johon menette, on vuoria ja laaksoja, ja siellä sateet kastelevat maan. Se on maa, josta Herra, teidän Jumalanne, itse pitää huolta. Ympäri vuoden hän valvoo ja vaalii sitä.

Jos te tarkoin noudatatte hänen käskyjään, jotka minä teille nyt annan, ja jos rakastatte Herraa, Jumalaanne, koko sydämestänne ja koko sielustanne ja jos palvelette häntä, Herra antaa syyssateet ja kevätsateet maahanne ajallaan, niin että voitte korjata viljanne, viininne ja öljynne. Hän antaa myös ruohon kasvaa karjanne laitumille. Teillä on aina kylliksi syötävää."
5 Ms 11:10-15

Maan sato ei ole nyt ojankaivun varassa, niin että vehnän, ohran, vihannesten ja hedelmätarjojen sato on ihmisen oman työn tulosta. Huomaa, että Jumalan suosio, runsaat syys- ja kevätsateet aikanaan, sidotaan kansan arkiseen vaellukseen Jumalan palvelijoina (aradlugal sumeriksi).

Kaanaanin kivisessä maassa ei ole Niiliä eikä Tigristä ja Eufratia, Jordan on pikku puronen.

Kaikki on taivaan antaman sateen varassa.


Profeetta Elia "Kuka antaa sateen?"
Taistelu Abrahamin lasten sielusta, uskonnosta, oli syvällisesti taistelua siitä, kuka antaa sateen, Baal vai JHVH? Tämä maanviljelyskulttuurin kriittinen kysymys huipentui Karmelin vuorella profeetta Elian aikana kamppailussa Baalin pappien kanssa.
Silloin Herran tuli iski alas. Se söi polttouhrin ja puut sekä alttarin kivet ja mullan ja nuoli ojasta veden. Kun kansa näki tämän, kaikki heittäytyivät kasvoilleen ja huusivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!" Elia sanoi heille: "Ottakaa kiinni Baalin profeetat, älkää päästäkö ainoatakaan pakoon!" Heidät otettiin kiinni, ja Elia vei heidät alas Kisoninpurolle ja surmasi heidät siellä.

Elia sanoi Ahabille: "Lähde nyt syömään ja juomaan, sateen kohina kuuluu jo." Ahab meni aterioimaan. Mutta Elia nousi Karmelille, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin. Hän sanoi palveluspojalleen: "Mene huipulle ja katso merelle päin." Poika meni ylös, katseli ja sanoi: "Ei näy mitään." Elia sanoi: "Mene takaisin." Näin hän teki seitsemän kertaa.

Seitsemännellä kerralla palveluspoika sanoi: "Nyt mereltä nousee pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen." Silloin Elia sanoi: "Mene sanomaan Ahabille, että hän valjastuttaisi hevosensa ja lähtisi heti, ettei sade ehdi estää matkantekoa." Siinä samassa myrskypilvet synkensivät taivaan ja alkoi rankkasade. Ahab nousi vaunuihin ja lähti Jisreeliin. Herran käsi tuli Elian päälle, ja hän kietoi viittansa liepeet vyötäisilleen ja juoksi Ahabin edellä koko matkan Jisreeliin saakka.
1 Kun 18:38-46

Maanviljelijät Suomessa

Hallayö
kuva Lapin Kansa
Eri paikkakunnilla on kirkoissa vielä sadonkorjuun kiitospäivät, jotkut maanviljelijät vielä rukoilevat sadetta ja tuulta oikeaan aikaan, jotkut emännät ehkä vielä tekevät ristinmerkin leipomaansa puhtaaseen leipään.

Pettua kun on syöty hallavuosina ja tiedettiin, mitä on nälkä.

Näin oli ennen.

Mutta kuka antaa sateen on yhä tänään olennainen kysymys sivilisaation ja uskonnon perusteissa.

Jean Sibelius lienee itse ollut ateisti, ainakaan Ainolan jylhään hautaansa ei ole ristiä merkitty, vaan kuuluisan Säkkijärven polkan teemaan sävelletyn virtensä sanat puhuttelevat maanviljelijää - puhuttelevat tai naurattavat, henkilöstä riippuen:


1.
Soi kunniaksi Luojan
nyt, virsi kiitoksen,
tuon kaiken hyvän tuojan
ja suojan ainaisen!
Hän, Isä, rakkahasti
ain vaalii luotujaan,
ja kaiken taitavasti
hän ohjaa tuolta taivaastaan.

2.
Hän säät ja ilmat säätää
ja aallot tainnuttaa
ja hyisen hallan häätää
ja viljan vartuttaa.
Hän onneen meidät ohjaa,
myös aikaan vaikeaan.
Sen rakkauden pohjaa
ken pystyy koskaan tutkimaan?

3.
Siis kiitos, Herra taivaan,
kun lahjas meille toit
ja päivän työhön, vaivaan
taas puhtaan leivän soit.
Suo, että ilomielin
myös jaamme leipämme
ja sydämin ja kielin
sua lakkaamatta kiitämme.

Säk. 1 ja 2 Aukusti Waldemar Koskimies 1897. 
Säk. 3 Ilta Koskimies 1923. 
Virsikirjaan 1938.



Hän säät ja ilmat säätää
ja aallot tainnuttaa
ja hyisen hallan häätää
ja viljan vartuttaa.

Aamen!

[Matka] Ihmiselon tarkoitus (2)


Elo tää juoksuhaudoissa on, meille käskynä vain kohtalon...

Elämä ei aina kysele, mitä tahdomme tänään tehdä.

Meidän elämämme tarkoitus oli nyt ojankaivuu Nippurin kaupungin läheisillä viljavilla tasangoilla, ja saatoimme laulaa paikallisten kanssa "elo tää vesihaudoissa on, meille käskynä vain jumalten..."

Kanavatöissä
"Alussa oli suo, kuokka ja Jussi" mutta siellä sentään oli metsän antamaa varjoa ja aamun viileyttä. Täällä taivas ei ollut sininen ja valkoinen, vaan läpeensä sininen ja Utu ei ollut yhtään utuinen, vaan paistoi täydellä terällä paljaisiin selkiimme. Päämme suojaksi olimme käärineet jotain riepua. Lämpötilan täytyi varjossa olla jotain 40 asteen tuntumassa. Otsamme kyllä oli hiessä, mutta kuumuuden takia emme hikoilleet vaan hiki haihtui suoraan ihon läpi. Onneksi vettä oli riittävästi tarjolla, kun leilimme tyhjenivät.

Olin ryhmässä, jonka tehtävänä oli syventää noin 100 metriä pitkää kaivantoa. Olimme varmaan Lähi-idän viljavimmilla alueilla, jonka kanssa kilpailee vain Niilin suisto. Vuosituhantiset Tigris ja Eufrat joen tulvat ovat tuoneet tasangolle lähes kaksikymmentä metriä paksun kerrostuman mitä viljavinta multaa ja savea. Mesopotamiassa ei sada juuri lainkaan, joten maanviljely on täysin keinokastelun varassa. No kanava, no bread...

Ensimmäinen tunti meni vielä jotenkin. Mutta sitten alkoi kyllä yksitoikkoinen homma ottaa nuppiin ja käydä voimille...

Vaihtelimme kaverini kanssa kuokkaa ja vasua. Metallinen kuokka oli raskas, multa paakkuista ja auringon kovettamaa, tottumattomat kourani alkoivat pian hiertää ja rakkuloita nousta. Vaan melkoinen fyysinen homma oli myös nostaa vasullinen multaa kaivannon pohjalta ja heittää se yhä korkeammaksi kasvavalle reunalle. Vaan se oli nyt kohtalomme, elämämme tarkoitus, viljellä ja varjella puutarhaa.

Osa ryhmästämme oli lähetetty ruoppaamaan matalaa kastelukanavaa, ja siellä he seisoivat polviaan myöten mudassa kuokkien vetistä raskasta savea vasuihin. Veden juoksu tähän kanavaan oli väliaikaisesti padottu niin että hedelmällistä lietettä saataisiin sieltä pelloille kaadettavaksi ja kaivantoa syvennettyä veden virtaamisen parantamiseksi.

Heihin nähden meillä oli käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen.


Työnvalvojat
Koska olimme vapaaehtoista työvoimaa ja ilmeisen kokemattomia, kaivannon reunalla olevat alikessut sallivat meille tavallista enemmän tupakkataukoja - vaikkei kellään tosin ollut tupakkia mukana. Heidän vastuullaan oli työn eteneminen ja valmistuminen, ja se oli mahdollista vain, jos työntekijät pysyivät tahdissa.

Kun olimme hetken kaivannossa seisseet ja huohottaneet, käsiämme ihmetelleet, tuntui olalla jo työnvalvojan kepin lempeä kosketus - takaisin töihin siitä laiskottelemasta!

Lähituntumassa kuului kuitenkin aika usein alikessun kepin vihainen viuhahdus ja läjäys jonkun selkään vauhdittamaan kutsumustyön tekemistä.

Muistimme, kuinka jopa pikkujumalat tähän työhön uupuivat ja nousivat alikessuja vastaan avoimeen kapinaan.

Onnettomuus
Ruopattavan kanavan suunnalta kuului sellainen kivunhuuto, ettei se voinut olla työnantajan kepin sivalluksen aiheuttama älähdys. Joku oli iskenyt kuokkansa pahaan kohtaan ja se luiskahti jalkateräänsä. Siellä oli nyt savea ja verta sekaisin kuin Mamin savipajassa kerrassaan.

Kuokassa on raskas ja terävä metallikärki, ja en olisi ihmetellyt, jos miehen jalkaterä olisi kerrassaan katkennut kahtia. Hänet nostettiin kaivannosta ja kuljetettiin palmujen varjoon. Siellä runsaasti vertavuotava jalka peiteltäisiin antiseptisin yrtein ja sidottaisiin pellavakääreeseen. Muuten uhkana olisi nopea tulehdus tässä ilmastossa, kuolio ja sitten tuskallinen kuolema.

Elämän tarkoitus
Koska meille on säilynyt lähinnä hallitsevan luokan kirjoituksia, kuninkaiden ja papiston laatimia tekstejä, Sumerin "tavallisen kansan historia" on vaikeampi hahmottaa.

Sumerin ja Akkadin kuningas Shulgi ottaa isänsä Ur-Nammun tavoin kaiken kunnian itselleen "minä kaivoin kanavan X, jossa lihavat karpit uivat ja jonka yllä linnut lentelevät". Vaan liekö kuningas itse koskaan kuokalla montakaan vasua täyttänyt?

Me olimme valmiita kapinoimaan jo muutaman työtunnin jälkeen, eurooppalaisina Ranskan vallankumouksen tasa-arvon valtaamina, yksilöinä, joilla on YK:n ja Suomen perustuslain takaamat kansalaisoikeudet ja velvollisuudet.

Mutta katsellessamme paikallisen väestön ilmeetöntä uurastusta meistä vaikutti, että he olivat kokonaan toisenlaisessa maailmassa, jossa "yksilö" oli tuntematon käsite. Porukalla tehtiin, mitä maailman alusta jumalten säätämä järjestys edellyttää. Ei ole mitään vaihtoehtoja, jos kanava ei valmistu ja vesi ala virrata pelloille, ravinnoksi tarvittavat kasvit nääntyvät ja kuolevat.

Elämä on elettävä.

Alikessujen paikallaolo ja keppien viuhina kertoi kuitenkin siitä, etteivät sumerilaisetkaan pelkkiä koneita ole, vaan pientä mutinaa sieltä hampaidenvälistä kyllä kuului. Tehtiinhän tätä raskasta työtä päivästä toiseen koko viikon ilman sapatin lepoa (sumerilaisten viikossa on seitsemän päivää) aamusta iltaan kuuman auringon alla.

Mutta se on ihmisen elämän tarkoitus, että jumalat (ja muut herrat) saavat loikoilla viileissä saleissaan työmme hedelmistä nauttien.

Tasan ei käy onnen lahjat.


perjantai 11. lokakuuta 2013

O, Mamy Mamy - ihmisen luominen

Atrahasis eepos
British Museum
kuva wikimedia
Ei pidä kiiruhtaa valitsemaan vain yhtä tekstiä pohtiessamme sumerilaista ihmiskuvaa, jonka juuret ovat löydettävissä uskonnollisissa myyteissä. Ei myöskään pidä kiiruhtaa tekstien lukemisessa, vaan niiden parissa tulee kääriä hihat ja tehdä työtä ymmärtääksemme, mistä on kysymys.

Olen varoituksestani huolimatta kuitenkin valinnut matkallemme Atrahasis eepoksessa kuvatun linjan siitä, mikä on ihmisen olemassaolon tarkoitus: viljellä ja varjella puutarhaa Genesistä lainatakseni.

Eepoksessa Nippurin suuri Enlil antaa pikkujumalille (annunnaki) tehtäväksi viljellä maata ja kastella peltoja kanavia kaivaen ja ylläpitäen. Työ maan mullassa on kaikin tavoin raskasta ja hikistä ja työnjohtajien vaatimukset kovia. Tilanne johtaa suroastaan pikkujumalten kapinaan.

Viisas Enki hoitaa jumalten neuvonantajana tilanteen hyvin, ja sen sijaan, että kapinallisia julmasti rangaistaisiin, hän ehdottaa että heidän rankkaa työtään tekemään luodaan ihminen.

Äiti mamma hoitelee homman!

Suuri jumalatar Mami muovailee savesta ihmisen. Elottomaan saveen sekoitetaan surmatun Gesthu-E jumalan verta ja lisäksi kaikki läsnäolevat jumaluudet sylkevät saveen. 

Ihminen on näin maan savesta muovattu, mutta hänessä on jumalallista olemusta Gesthu-En verestä ja suurjumalten syljestä. 

Melkoisen monisäikeinen ihmiskuva!


Atra-Hasis
wikipedia kertoo mm.
Atra-Hasis ("exceedingly wise") is the protagonist of an 18th century BC Akkadian epic recorded in various versions on clay tablets. The Atra-Hasis tablets include both a creation myth and a flood account, which is one of three surviving Babylonian deluge stories. The name "Atra-Hasis" also appears on one of the Sumerian king lists as king of Shuruppak in the times before a flood.

Tablet I contains a creation myth about the Sumerian gods Anu, Enlil, and Enki, gods of sky, wind, and water, “when gods were in the ways of men” according to its incipit. Following the Cleromancy (casting of lots), sky is ruled by Anu, earth by Enlil, and the freshwater sea by Enki.

Enlil assigned junior divines to do farm labor and maintain the rivers and canals, but after forty years the lesser gods or dingirs rebelled and refused to do strenuous labor. Instead of punishing the rebels, Enki, who is also the kind, wise counselor of the gods, suggested that humans be created to do the work.

The mother goddess Mami is assigned the task of creating humans by shaping clay figurines mixed with the flesh and blood of the slain god Geshtu-E, “a god who had intelligence” (his name means “ear” or “wisdom”). All the gods in turn spit upon the clay. After ten months, a specially made womb breaks open and humans are born.

Tablet I continues with legends about overpopulation and plagues. Atrahasis is mentioned at the end of Tablet I.
lue koko artikkeli wikipediasta

Taulu II kertoo ihmisten lukumäärän nopeasta kasvusta ja sen aiheuttamista ongelmista.
Taulu III kertoo vedenpaisumuksesta.










Ur-Namma, suuri kanavan kaivaja

Ur-Nammu Nannan edessä n. 2100 eKr.
kuva wikimedia

1-5. Kuka sen kaivaa? Kuka sen kaivaa? Kuka kaivaa kanavan? Kuka kaivaa Keše-kug kanavan? Kuka kaivaa kanavan? Kuka kaivaa Pabi-luḫ kanavan? Kuka kaivaa kanavan? Rikas Ur-Namma kaivaa sen. Luotettava, vauras nuorukainen kaivaa sen.

6-20. Minun kuninkaani, Herra Ašimbabbar, olet valtaistuimellasi Enlilin ansiosta. Nuorekas Suen, Herra Ašimbabbar, olet valtaistuimellasi Enlilin ansiosta. Minä, kuningas, jonka kohtalo oli määrätty jo totisessa kohdussa, joka nostan pääni arvovallalla, Ur-Namma, nuorukainen, johon Suuri Vuori (EKUR) Enlil kiinnitti katseensa, Sumerin ja Akkadin Nunamnir valitsi minut. Hän määräsi kohtaloni Nibrussa, Elämän Vuorella. Hän säteili minua kohtaan hyväksyvästi ja antoi kuninkuuden minulle. Urimissa, E-mud-kurassa, hän vahvisti valtaistuimeni perustan lujaksi. Hän ... pyhän valtikan johdattaakseni ihmisten paljoutta kädelläni. Hän .... paimenen sauvan ja kepin .... lisääntyvä ja menestyvä kansa. Herra Ašimbabbar ... pitkään jatkuva elämä. Enlil ... maailman neljään ääreen. Hän ... pysyväinen nimi, ylistämisen arvoinen nimi. Enki antoi minulle syvän viisauden.

21-33.
Kaivoin runsasvetisen kanavan kaupungissani ja nimesin sen Keše-kug kanavaksi. Urimissa kaivoin runsasvetisen kanavan ja annoin sille nimen Keše-kug kanava. Nimesin sen Pabi-luḫ kanavaksi, pysyväinen ja ylistämisen arvoinen nimi.

Kaupunkini vesikanava on täynnä kaloja ja ilma sen yläpuolella on täynnä lintuja. Urimin vesikanava on täynnä kaloja ja ilma sen yläpuolella on täynnä lintuja. Kaupungissani on istutettu hunaja-kasveja ja karpit kasvavat lihaviksi. Urimissa on istutettu hunaja-kasveja ja karpit kasvavat lihaviksi. Kaupunkini gizi-ruoko on niin makea, että lehmät syövät niitä. Urimin gizi-ruoko on niin makea, että lehmät syövät niitä. Kun.... vilisee kaloja ja lintuja. Urimisa..  Tuokoon vesikanava niitä (kaloja) minun kanavaani, tuotakoon niitä hänelle vasuissa. Tuokoon vesikanava niitä Urimiin, minun kanavaani, tuotakoon niitä hänelle vasuissa. 

34-35. 
Sen kuningas on Eridugin hallitsija --- sinun kaitsijasi (?) (Ur-Namma) on voitonriemuinen. Nudimmud, Eridugin hallitsija --- sinun kaitsijasi (?) on voitonriemuinen. 

36-39. 
Neljän maailman kulman kuningas, sinä joka tyydytät Enlilin, Ur-Namma, Nibrun kaitsija, Urimin kannattaja, kanssasi ihmisten aika kuluu riemullisesti kuunvalossa Urimin maassa.  

40. 
Ur-Namma, Urimin kuningas, suloinen on ylistyksesi!


[vapaasti kääntäen englantilaisesta tekstistä ETCSL]

[Matka] Ihmiselon tarkoitus (1)

Kanavatöissä aikamme etelä-Intiassa, Pulicat
kuva CReNIEO
Noin kahden tunnin ratsastuksen jälkeen saavuimme perille ensimmäiseen kohteeseemme. Parkkeerasimme aasimme palmumetsikön keskelle ja ne pääsivät laitumelle muonaa turpaansa hamuamaan. Puiden välistä näkyi suurella aukealla melkoista väen vilinää ja kaikenlaista huutelua ja melskettä sieltä kuului. Saimme leipää ja vihanneksia ja hedelmiä, jotka maistuivat pitkän matkamme jälkeen.

"Päiväohjelmamme tarkoitus on tutustua ihmiselämän tarkoitukseen" selitin osaltani porukalle.

Arudlugal kertoi :"tämä on yksi Sumerin ja Akkadin kuningas Shulgin monista kanavatyömaista ja peltoalueista. Ryhmämme miehet lähtevät kuninkaan palvelijoina (aradlugal) tuonne kaivamaan ja ruoppaamaan kastelukanavia nippurilaisten kanssa. Naiset taas menevät Elutin johdolla tuolla näkyville viljelmille. Siellä tarvitaan apua kikherneiden, sipulien ja valkosipulien keräämisessä ja taatelisiirapin valmistamisessa."

Kanavaa kaivamassa aikamme Afganistanissa
kuva wikimedia
Vyöttäydyimme kärryissä tuotuihin työasuihin. Aradlugal ja Luanna johdattivat miesporukan palmujen keskitse avoimelle tasangolle, jossa oli paahtavan auringon alla kanavan kaivuu ja ruoppaustyössä ja kasteluun tarvittavia patoja rakentamassa varmaan toistasataa paikallista. Naisväki seurasi Hei Hiliä! tulvaveden ja patojen sekä painovoiman avulla kasteltuja peltoja (gravitation irrigation).

Käskymiehet vaativat kuningas Shulgin nimissä kaikilta hyvää työsuoritusta ja auttoivat kepeillään laiskempia ahkeruuteen. Oppaamme sopi näiden alikessujen kanssa mihin ryhmiin meitä laitettaisiin työhön. Osalle annettiin käteen raskas metallinen kuokka, osalle suuri vasu, jolla mutaa nostaisimme kaivannon reunalle.

Näin meistä tuli hetkeksi virallisesti sumerilaisia ojankaivajia toteuttamaan ihmisen elämän tarkoitusta.

Sureshwari kanavaa kaivamassa nykypäivinä
Odisha, Intia
kuva Sureshwari Canal

[Matka] Jerah

books.za

Tarja sanoi sanottavansa tavalla, joka ei varsinaisesti kutsunut keskusteluun vaan torui meitä asenteestamme sumerilaisia kohtaan. Olisihan tuosta paljonkin keskusteltavaa, marksilaisesta yhteiskunnallisesta uskontokritiikistä ja muusta, vaan annoin asian jäädä siihen.

Sain kuitenkin puheestaan sen verran takkiini, että päätin koettaa olla inhimillinen aasini vieressä uupumatta kävelevälle tämän päivän matkaan avukseni määrätylle orjalleni. Kosketin hänen selkäänsä oikean jalan varpaallani ja kun hän kääntyi katsomaan, heiluttelin käsiäni ystävällisesti, painoin vasemman kämmenen rintaani vasten ja sanoin "miqo".

Nuori mies oli jokseenkin ulalla (ula, radioaaltojen taajuusalue nykysuomessa) ja kesti hetken ennenkuin hän ymmärsi tarkoitukeni. Viittailin taas itseäni "miqo, migu" ja ojensin sitten etu-shusin häntä kohti kyselevä katse naamallani.

Poika hymyili, osoitti minua "migu" ja sitten itseään "jerah".

Olipa se sätky. Häkellyin kerrassaan. Hän tosiaan oli fyysiseltä rakenteeltaan toisenlainen kuin pyöreäpäiset leveäotsaiset sumerilaiset. Mutta nimensä toi mieleeni Raamatun sukutaulut vedenpaisumuksen jälkeen. Kaivoin taskustani pienellä präntätyn kannettavan Raamattuni ja hetken selattuani 1 Ms 11 sanoin kysyvällä äänellä "serug, s e r u g".

Orjani vuoro oli nyt häkeltyä ja hän alkoi puhua minulle akkadiksi jotain, josta en mitään ymmärtänyt. Hymyilin vain iloisesti, ja vuodatuksen jälkeen toistin "migu, jerah, serug"...

Kun saavuimme perille ensimmäiseen etappiimme, kysyin sopivan tilaisuuden tullen Adarlugalilta, tiesikö hän jotain orjastani Jerahista. Oppaamme kertoi, että hänen amorilaiset vanhempansa olivat myyneet pojan orjuuteen jo lapsena Nippuriin. Hän oli kohtelias ja hyväpäinen ja luotettava palvelija.

Mietin, olisiko hän mahdollisesti Serugin sukuhaaraa, johon syntyi myös Nahor?

"Njaah, se olisi jo liian hyvä sattuma tässä kansanpaljoudessa, varmaan nimi Serug on tavallinen vaeltelevien amorilaisten parissa."
Bet Jerah ruukku 3. vuosituhannen lopulta eKr.
kuva Ancient Pottery Database FARJI
Oli mukava kuitenkin, että palvelijakseni oli annettu nuorukainen, jonka nimi Jerah on seemiläinen sana "kuu" ja että Luvatussa maassa on Abrahamin aikana ollut suuri kanaanilainen kaupunki Kinneretin etelärannalla nimeltä Bet Jerah (Jeesuksen ajan Philoteria). Kaupunkiin on saapunut kolmannella vuosituhannella ennen Kristuksen syntymää ilmeisesti Mustan meren ja Kaspian meren väliseltä alueelta hienoa kiillotettua musta-punaista keramiikkaa valmistavia muukalaisia (Bet Jerah keramiikka).

Miksei siellä Kanaanin maassa olisi sitten voinut asua myös vaeltelevia amorilaisiakin?


[Matka] Karl Marx ja ihmiskunnan perussynti

Karl Marx ja ystävänsä Friedrich Engels
kuva wikimedia

Matka Eufratin länsipuolen vehreiden peltojen, kastelukanavien ja puutarhojen keskitse ensimmäiseen etappiimme veisi arviolta kaksi tuntia (kaspu). Näkemistä riitti yllin kyllin ja porukat turinoivat iloisesti, jotkut haastattelivat orjiaankin kaikilla mahdollisilla kielillä, etenkin elekielellä (jota afrikkalaiset norsutkin kuulemma ymmärtävät BBC).

Kun katsoin takanani ratsastavaa Tarja H:ta huomasin ilmeensä mietteliääksi, ellei suorastaan nyrpeäksi. Hän on nuori sosiologian ja yhteiskuntatieteiden opiskelija Helsingissä ja oli lähtenyt matkaan suurin odotuksin. Kun hän pääsi aasinsa kanssa rinnalleni kyselin syytä matalaan mielialaansa. Kaikkea sitä pitääkin kysyä...

Tarja katsoi minua melkein vihaisesti ja sanoi "tämä Sumerin ja sen myyttien ihailunne on lapsellista ja naivia. Ryhmäläiset katselevat elämää Nippurissa turisteina ja uteliaina, ymmärtämättä, millaista vääryyttä täällä tapahtuu. En tarkoita murhia ja rikoksia vaan koko yhteiskunnan rakennetta, joka on ihmiskunnan historian onnettomuuden syy. Ja katso, miten he nauttivat siitä, että kullakin on oma orjansa. O R J A, eikö tämä mene kalloon? Ihminen vailla mitään ihmisoikeuksia, jonka ainoa tehtävä on totella ja palvella toista ihmistä, mitä tämä sitten päähänsä saakin, ja jonka surmaamisesta saa vain sakkoja."

Kaikkea sitä pitääkin kysyä...

"Mitä tarkoitat, Tarja? Olemmehan keskellä ihmiskunnan ensimmäisen kirjakulttuurin mahtavia keksintöjä ja saavutuksia näistä tehokkaista kastelujärjestelmistä kuokkaan, pyörään, lääketieteeseen, lainsäädäntöön, arkkitehtuuriin..."

"Kuten Karl Marx sanoi, Sumerissakin uskonto on opiumia kansalle. Näetkö tuolla, millainen valtava temppeli hallitsee koko aluetta, omistaa ei vain suuret pellot ja puutarhat kaupungin ympärillä vaan myös ihmiset. Vedoten Enlilin antimiin ja siunaukseen, kuningas ja papisto orjuuttaa yli puolet väestöstä ja hallitsee uskonnon avulla alamaisiaan nauttien ansiottomasti työväen töiden hedelmistä. Tämä on pahempaa riistoa kuin Keskiajan feodaalisen yhteiskunnan maanviljelijöiden ja maaorjien kohtalo. Varsinaisia torppareita!"

Katso marksilaista Sumerin historiaa esimerkiksi
A Marxist History of the World 6: The First Ruling Class
This week Neil Faulkner looks at the rise of the first ruling classes as the surplus created through the increasing productivity of human labour allowed a section of society to live without producing. 

Neil Faulkner esittää viitatussa artikkelissa Tarjamme kanssa saman ajatuksen suuresta vääryydestä, joka nimenomaan uskonnon voimalla toimii kautta maailman ja kaikkina aikoina - pieni osa Sumerin väestöstä pystyy elämään tekemättä työtä toisten kustannuksella!


[Matka] Maalaiselämää

Sumerin maaseutua Nippurista länteen
Eufratin takana EKUR
taiteilijan näkemys
kuva encarta sumerian agriculture

Aasikaravaanimme kulki rauhallisesti aamuvarhaisen (uturra) raikkaudessa Nippurin kujia pitkin kuningas Ur-nammun rakentaman kaupunkimuurin luokse, jonka portit oli jo varhain avattu kulkijoille.

Väkeä oli liikkeellä jo näin varhain ja sekä maaseudun tuotteita tuovia maalaisia että monenlaista muita maan matkaajia saapui kaupunkiin. Porukkamme tottui pian liikkuvan aasin selässä istumiseen ja sopeutui juhdan liikkeiden rytmiin ilman satulaakin. Rohkeammat olivat jo pyytäneet orjaansa antamaan aasin ohjakset käteensä.

Tultuamme portista eteemme aukenivat Sumerin avarat tasaiset peltomaisemat, hieman kuin Pohjanmaan kaaheen aakee laakee- ilman latoja tosin. Yksinäisiä taatelipalmuja kasvoi monin paikoin ja etäämpänä näkyi palmumetsäkkeitäkin.

Portin luona meitä järkytti näkemämme poika. Hänen jalkansa olivat ilmeisesti halvaantuneet jonkin taudin tai onnettomuuden seurauksena ja aika lailla tikun ohuiksi laihtuneet. Poika istui reippaasti aasin selässä, aika lailla sen takana, hyödyttömät jalat eläimen kyljillä ja pääsi näin liikkumaan paikasta toiseen. Aasi oli hänelle eräänlainen rullatuoli ja olivat varmaan hyvät kaverukset, melkein toisiinsa kiinni kasvaneet.

Sumerilainen kaupunki kuin orgaaninen solu, temppelialue sen tuma!
taiteilijan näkemys
kuva Early Cells, Early States
 Kuvassa taiteilija on piirtänyt kaksi siltaa kaupungista yli Eufratin.

Sumerilaiset tunsivat kyllä arkkitehtuurissaan holvin, mutta en ole löytänyt mitään todisteita siitä, että he olisivat rakentaneet siltoja.

Ylitämme siis Eufratin suurilla veneillä, joihin mahdumme aasiemme kanssa ja joilla Aradlugal kärryineenkin pääsi tuol puolen jokkee.

Tigris joen yläjuoksua tänään
Diyarbakir
kuva wikimedia


torstai 10. lokakuuta 2013

[Matka] Päiväretki maaseudulle

Sumerilaiset sotavaunut
Urin steela
kuva Sumerian Shakespeare

Ensimmäisen päiväretkemme alkaessa varhain aamulla aurinko rusotti kauniisti noustessaan idässä ja linnut ylistivät Jumalaa lauluillaan. Varsinainen nähtävyys oli, kun pihallemme kolistelevat kahden aasin vetämät komeat vankkurit, joissa oppaamme Aradlugal seisoi ja tervehti meitä suu leveässä virneessä.

Pysäytettyään vankkurin hän hyppäsi siitä ketteräsi pihamaalle. Syystäkin ylpeänä hän osoitti meille sumerilaisten tekniikan suurta saavutusta - sumerilaiset näet keksivät ensimmäisinä ihmisinä käyttökelpoisen pyörän ja he olivat laittaneet sen pyörimään tehokkaasti palveluksessaan!


Pronssinen vaunujen malli
Ur III dynastia
kuva Sumerian Shakespear



Sumerilainen puusta veistetty kärrynpyörä
kuva Facts about Mesopotamia

Pihalle tuotuihin kärryihin lastattiin päiväretkeämme varten tarvitsemaamme muonaa ja tarvikkeita. Lisäksi saimme kukin olallamme kannettavaksi vuohennahkaisen leilin täynnä raikasta vettä.

Kärsivällisinä meitä odotti joukko aaseja (anshe). Kunkin vieressä juhtaa piteli yksinkertaisista suitsista eläintä tarvittaessa ohjaava ja meitä kutakin kaikin tavoin palveleva oma orja tai orjatar. Näky herätti toisissa hilpeyttä, toisissa hieman pelkoakin - pysykö sitä kokematon ratsastaja aasin selässä ilman satulaa?

Valitessamme juhtiamme ja orjiamme meitä kohtasi majatalon portilla iloinen näky, Pekka se sieltä käveli seuralaisineen öiseltä reissultaan virran rannalla. Reippaasti hän asteli luoksemme ja kertoi nukkuneensa aivan mainiosti jo toisen uintikerran jälkeen ja nauttineensa hyvältä masituvasta yrttijuomasta. Kuume oli kaikonnut - se ei ollut siis malariaa! - mutta hän aikoi jäädä lepäilemään kaupunkiin ja katsella paikallisia kauppoja kaverinsa kanssa. Maaseutukierros aasilla ratsastaen voisi olla toipilaalle liikaa.

Ara Herra! lausuimme iloisesti sumeri-suomeksi (ara = ylistää) Pekan nopeasta toipumisesta ja toivotimme kotijoukoiksi jääville hyvää päivää.

Satuloituja aaseja
kuva Crete Horse riding
Kapusimme orjiemme avulla enemmän tai vähemmän ketterästi juhtiemme selkään toiset ähkien, toiset iloisesti huudahdellen, ja niin karavaanimme suuntautui majapaikkamme pihalta tielle vankkurien seuraamana. Lunanna ratsasti etunenässä koko porukalle tietä osoittaen.

Tämä ei tulisi olemaan mitään Formula 1 menoa, mutta hurjapäistä joukkoamme katsellessa oli ilman muuta selvää, että tulisimme näkemään päivän aikana melkoista ratsastuskilpailua. Jos kuka saisi aasinsa vauhtiin - sanotaan, että ne ovat viisaampia kuin hevoset. Siitä kertonee se, etteivät ne noin vain tottele ihmistä, vaan ovat saaneet "itsepäisen" maineen. Viisautta sekin!

Parantava virta - Hesekiel ja Johannes

Hesekiel
Mies sanoi minulle: "Näetkö, ihminen?" Sitten hän lähti takaisin ja johdatti minua pitkin virran rantaa.  Paluumatkalla minä näin, että virran rannalla kasvoi molemmilla puolin hyvin paljon puita.

Mies sanoi minulle:

"Nämä vedet virtaavat maan itäosiin ja juoksevat siellä alas Jordanin laaksoon ja edelleen Itäiseenmereen, jonka suolaisen veden ne muuttavat makeaksi.  Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki eläimet menestyvät ja lisääntyvät. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään. Meren rannalla seisoo kalastajia vieri vieressä, En-Gedistä En-Eglaimiin on verkkoja kuivumassa, ja erilaisia kaloja on viljalti, yhtä monia lajeja kuin Suuressameressä. Mutta rantojen soissa ja lammikoissa vesi ei makeudu -- ne jäävät entiselleen, jotta saataisiin suolaa.

"Pitkin virran molempia rantoja kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lehdet lakastu eivätkä hedelmät lopu: joka kuukausi ne antavat uuden sadon, sillä niitä ruokkii virta, joka saa alkunsa pyhästä paikasta. Niiden hedelmiä käytetään ruoaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi.
Hesekiel 47:6-12 


Ilmestyskirja
Enkeli näytti minulle elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden. Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa. He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä. Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa. He hallitsevat kuninkaina aina ja ikuisesti.
Ilm 22:1-5


[Matka] Potilaan hoitoa yöllä

Istuimme vallan mainiolla ilta-aterialla nauttien mesopotamialaista karitsaa, kun oppaamme vihdoin saapui meitä tervehtimään. Valkoiset hampaat soihtujen valossa loistaen hän pyyteli ryhmältä anteeksi: "meille nyt tapahtui niin, ettei Mikko muistanut ryhmän tarvitsevan luennolla tulkkia. Tällaista voi tapahtua, kun niin monia asioita on menossa yhtä aikaa. Älkää huolehtiko, minä tunnen tavat Nippurin kirjurkoulussa ja käyn myöhemmin hoitamassa asian kirjuri Indun kanssa. Kyllä hän ymmärtää, etteivät vierasmaalaiset osaa käyttäytyä sivistyneesti ja vien hänelle lisää luentopalkkiota."

Asia oli näin käsitelty loppuun.

Porukka oli päivän seikkailuista ja ostoksista jo aika väsynyt ja nyt vielä vahvan illallisen uuvuttama, joten päätimme perua konserttiin lähdön ja koettaa siirtää sen toiseen iltaan. Väki kiitteli mainiosta ateriasta, ruoka oli maittanut, kuiske käynyt ja lientä oli juotu. Kukin alkoi vetäytyä sijoilleen keräämään voimia huomiseen.

Lääkäri saapuu
Pekan kuume oli pahentunut, iltalämpöä oli varmaan jo 39 tuntumassa. Jokunen Bayerin aspiriinitabletti ei ollut häntä juuri auttanut. Aradlugal tuli kanssani häntä tervehtimään, ja olemuksensa vakavoitui. "Kyllä nyt olisi parasta kutsua paikalle temppelistä ashipu, joka osaisi hoitaa potilasta. (Mesopotamian ashipu olisi varmaan nykykielellä "poppamies", kun taas lääkevoiteita ja yrttejä antava "sairaanhoitaja" on asu.)

Näin tehtiin ja noin tunnin kuluttua lääkäriä hakemaan lähetetty orja palasi luoksemme seuranaan ashipu. Hänen huolenaan olisi tehdä diagnoosi, määrätä hoito bultitu ja rukouksin ja voimasanoin (urti-mashmashshe) ajaa Pekan ruumisita pois oireet aiheuttavat vahingolliset henget (jumaluudet).

Olemuksensa oli varsin vakuuttava ja hänellä oli muinaisiin aikoihin asti ulottuvaa temppeleissä säilytettyä perimätietoa ihmistä vaivaavista hengistä ja oireista. Pelkkä mutinansa, tuima katseensa, hoilaamisensa ja elehtimisensä oli riittävä ajamaan pienemmät tautien jumaluudet jo karkuteille!

Hoito määrätään
Tutkittuaan vuoteessa kuumeisena ja velttona makaavaa potilastamme ja pidettyään kotihoitoon liittyvän liturgian, kunnianarvoisa ashipu selitti oppaallemme mitä tulisi nyt tehdä. Kanavan varrelle tulisi välittömästi rakentaa palmun oksista ja kankaista pieni maja. Yön aikana potilaan tulee käydä kolmasti uimassa, juoda määrättyä kuumaa yrttijuomaa ja aamulla kaikki olisi hyvin.

Näin tehtiin. Orjat kyhäsivät tottuneesti ja nopeasti virtaavan veden äärelle lehtimajan, ja väsymyksestään huolimatta Pekka pulahti vilpoiseen veteen. Sumerilaiset uskoivat, että virtaava vesi auttaa moniin sairauksiin ja vie taudin mennessään - ajatus joka elää yhä tänään Intian pyhässä Ganges-joessa ... ja tietenkin suomalaisessa saunassa!

Kaksi orjaa jäi rannalle viritetyn nuotion äärelle istuskelemaan ja laittamaan Pekalle yön mittaan yrttijuomaa, Adarlugal ei osannut selittää, mistä yrteistä oli kyse - ehkä temppelin salaisuuksia. Matkatoverinsa Teemu jäi myös hänen seurakseen, ja taisi itsekin pulahtaa veteen yön kuluessa.

Hoitopalkkio
Lääkäri lähti orjamme seuraamana takaisin EKUR alueelle, jossa oli eräänlainen myöhempien Asklepioksen temppelin tapainen ihmisten hoitamiseen tehty rakennus. Myöhemmin näitä kutsuttiin Mesopotamiassa Gulan temppeleiksi, ja jumaluus kuvattiin usein koiran kanssa (koiran antiseptinen sylki?). Mieleeni tuli tuon kuullessani, että Jerusalemissakin oli Herramme Jeesuksen aikaan Asklepioksen temppeli ja Betesdan lammikko, jossa Suuri Parantaja hoiti apua hakemaan tullutta halvattua miestä.

Ihmettelin, miksei Aradlugal maksanut lääkärin kotikäynnistä mitään. Mutta hän selitti, että maksu tapahtuisi hoidon tuloksen mukaan. Jos vapaa mies (lu) toipuisi, palkkio olisi runsas, mutta jos hän ei toivu, tilanne on toinen ja lääkäri joutuu itse vastuuseen hoidon epäonnistumisesta.

Melkoinen vastuu, mitenköhän sellainen vaikuttaisi suomalaiseen terveydenhoitoon! (Muutamaa satavuotta myöhemmin kuningas Hammurabi antoi Marin kaupungissa laissa ankaran määräyksen: jos kirurgi leikkaa vapaata kansalaista ja tämä kuolee, lääkärin käsi on hakattava irti.)