keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Suomalainen intermezzo: suo, kuokka ja Jussi

Täällä Pohjan tähden alla
kuva elokuvatirkistelijä

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi
Johannes "Jussi" Koskela on yksi keskeisimmistä hahmoista Väinö Linnan trilogiassa Täällä Pohjantähden alla. Tunnetuksi on tullut teoksen alkulause: "Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi". Jussi on Pentinkulmalle suurten nälkävuosien aikoihin tullut huutolaispoika, joka haluaa rakentaa oman torppansa pappilan omistamalle maalle. 
Kirkon rovasti suostuu tähän ja antaa Jussille luvan rakentaa pappilan suolle oman torppansa. Suon kuivaaminen ja torpan rakentaminen suolle on raskasta ja Jussi joutuu tekemään paljon töitä ennen kuin suolle rakennetut pellot tuottavat tulosta. Tästä työstä hän saa myöhemmin maanviljelysseuran raivausmitalin. Jussi on myöhemmin korotettu perinteisen suomalaisen miehen symboliksi, työtäpelkäämättömäksi ja puhumattomaksi mieheksi.


Alussa olivat kanavankaivuut, kuokat ja pikkujumalat
Kaksi jumalaa työskentelee auran kanssa

Sumerilainen luomiskertomus kuvaa, miten pikkujumalat työlääntyvät jatkuvaan kanavien kuokkimiseen ja ruoppaamiseen.

Lakkoilevat ja napisevat jumaluudet saavat vapautuksen työstään, kun ihminen luodaan tekemään tätä rankaa ja yksitoikkoista työtä!

Ihmisen tarkoitus on kaivaa kanavia, joka tekee mahdolliseksi maan viljelemisen sateettomassa Mesopotamiassa.

Nippurin suurjumala Enlil antaa jumalille kuokan, tekee hienolla kultaisella kuokallaan savesta ihmisen ja on maanviljelyn sadon siunaaja


Aatamin tehtävä Eedenissä
Ei se Paratiisissa oleminen ollut mitään laiskottelua, vaan ihan täyttä työtä oli tarjolla!

Jumala asettaa ihmisen Eedenin puutarhaan sitä viljelemään ja varjelemaan

Ensimmäinen lause:
Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt.
Gen 2:8

Toinen lause.
Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä.
Gen 2:15 

Tästä on paljon sanottavaa, kunhan ennätämme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti