perjantai 5. joulukuuta 2014

Karkoitus Paratiisista

Meillä ei olisi mitään aihetta puhua Aadamista ja Eevasta mitään, ellei heistä kerrottaisi pyhässä Raamatussa. Näin etsimme luonnontieteen parissa saatua tietoa ja ymmärrystä ihmisestä, kuka olet ihminen? ja pyhästä Raamatusta jumalallista ilmoitusta, kuka olet Adam? Yhtä kriittisesti, Raamatun äärellä vielä kriittisemmin kuin tieteen tulosten tulkinnoissa. Onhan kyse jumalallisesta asiasta.

Nöyrästi Pyhän Hengen valoa rukoillen tahdomme näitä yhdessä tutkia, veljet ja sisaret, epäilijät ja uskovat.

Eeden teksti on moniulotteinen ja syvällinen ja sen juuret ovat kaukana muinaisuudessa ihmiskunnan ensimmäisessä korkeakulttuurissa, kun opittiin kirjoittamaan ja lukemaan. Häkellyttävän hieno sivilisaatio, jonka arkeologiset jäljet ovat kärsineet kovia etelä-Irakin yli kulkeneiden sotilaiden saappaiden ja tankkien telaketjujen alla. Pommeista ja miinoista puhumattakaan.

Siellä olevat ihmiset ovat oppineet, mitä on kuuliaisuus Jumalalle. Monet kärsimysten kautta, kuten Poika itse. Kielletystä puusta eivä he enää syö, vaikka mitä maksettais.

Kertomus Eedenin puutarhasta on aivan ihmeellinen, säteilevä jalokivi, joka ei loista vain kaukaa menneisyydestä vaan joka hohtaa myös edessämme, kuoleman rajan tuolla puolen, kun Jeesus antaa meidän syödä puutarhan hedelmistä ja nauttia sen kukkien ja puiden kauneudesta, tuulen huminasta, raikkaana virtaavista vesistä ja Jumalan luomistekojen korjatusta versiosta ilman autojen pakokaasuja, saastuneita kaivoja ja sukupuuttoon surmattuja eläinlajeja.

Kertomuksen lopussa kerrotaan selkeästä rajasta, tiellä olevasta esteestä, STOP merkistä, joka estää Adamia ja Eevaa ja heidän jälkeläisiään sinne palaamasta.


Karkoitus paratiisista
Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti. Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimolleen nahasta vaatteet ja puki heidät niihin.

Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" Niin Herra Jumala ajoi ihmisen pois Eedenin puutarhasta ja pani hänet viljelemään maata, josta hänet oli tehty. Hän karkotti ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä.
1 Ms. 3:20 - 23
Eeva, elämän äiti Havva, kaikkien ihmisten kantaäiti. (Ei vain proto-mediterranean race).


Lähtö puutarhasta
Taakse jäi tuo ihana puutarha, jonka itse Herra Jumala kaikella taidollaan ja ihmisrakkaudellaan oli Adamilleen valmistanut, ja jossa kasvaa Elämän puu - ikuisen elämän salaisuuden hämyisässä varjossa.

Ei aivan alastomina pariskunta sieltä lähtenyt: Herra surmasi joitain Paratiisin eläimiä ja teki niiden nahoista heille vaatteet (näin siunaten myös turkistarhaajien ja nahkurien työn).

Siitä mentiin sitten sitä tietä, ehkä käsi kädessä kohti tulevaisuutta, jota Jumala ei erityisen kauniisti ollut heille kuvannut. "Otsasi hiessä", "tuskalla ja kivulla synnytät".

Käärmettä ei sieltä karkoitettu, Aadam ja Eeva vain. Se varttui ja kehittyi Paratiisissa, kunnes tuli aika syöstä se maanpäälle ihmisten pariin ja Jeesus näki sen putoamisen.
Ne seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta palasivat iloisina ja sanoivat: "Herra, pahat hengetkin tottelevat meitä, kun käskemme niitä sinun nimessäsi." Jeesus sanoi heille: "Minä näin, kuinka Saatana sinkoutui taivaasta kuin salama.

Niin, minä olen antanut teille vallan: te voitte polkea käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä se vahingoita teitä. Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan." Luukas 10:17 - 20
Kyseessä ei ole jokin esoteerinen Jeesuksen näky jossain siellä sfääreissä, vaan jotain hyvin todellista ja hengellistä ja käytännöllistä - Saatana sinkoutui taivaasta, kun ensimmäiset Herramme oppilaat lähtivät julistamaan evankeliumia. Melkoinen kosminen kuvio, eikö totta?


STOP
Herra Jumala ... karkotti ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä. 1 Ms. 3:23

Miksi?

Koska siellä alkukodissa kasvaa Elämän puu, eikä Adamin ja Eevan ole lupa siitä syödä - hyvänen aika, ihminen eläisi silloin tässä tottelemattomuuden tilassa iankaikkisesti.

Raamattu kuvaa merkillisin ei-tästä-maailmasta-olevin sanoin estettä, jonka takia ihminen ei voi saavuttaa himoitsemaansa Elämän puuta (yrittämisen puutteesta ei meitä voi syyttää). Kerubit tunnetaan Mesopotamian taiteesta, melkoisia olentoja, ja olihan niistä  kultaiset kuvat Salomon temppelin kaikkein pyhimmässäkin liitonarkun päällä.

Tuo salamoiva, leimuava miekka - jollain tavoin kieppuvakin - heprea ei tässä ole helppoa - on se, joka kotimatkan takaisin alkukotiin tyssää. Raja kahden todellisuuden välillä, eikö niin?

Vaan ei ole tilanne toivoton - Herra Jumala on valmistanut tien Elämän puun luo, joka on se ainoa Tie:
Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan puutarhassa.
Ilm. 2:7

Siellä ylhäällä jossain vai missä?
Jeesuksen erityisesti valitsema ja kouluttama ase Taivaan Valtakunnan asiassa, apostoli Paavali, sai käydä siellä puutarhassa jo elinaikanaan.

Mutta rajakokemus sekin oli, ja hän oli itsekin aivan ymmällä, että mitä tapahtui?

Kokemus on niin väkevä, että Paavali iskettiin Saatanan enkelin voimalla aivan alas, ja Jeesus lohdutti häntä sanoilla, jotka kaikuvat yli koko ihmiskunnan ja nostavat yhä kiitoksen kyynelet silmiin
Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala. a tästä miehestä tiedän, että hänet temmattiin paratiisiin ja hän kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua. Oliko hän ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala. Tästä miehestä minä kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani.

Vaikka tahtoisinkin ylpeillä, en olisi mieletön, sillä puheeni on totta. Sitä en kuitenkaan tee, jottei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin hän minusta näkee tai kuulee. Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi. Olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä. Mutta hän on vastannut minulle: "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa."

Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.
2 Kor 12:1 - 10
"Minun armossani on sinulle kyllin."
---

Hyvä veli, sisar - näet että Eedenin puutarhan tutkiminen Raamatun valossa johtaa jonnekin aivan suureen kirkkauteen, sinne, missä meidän Herramme Jeesus Kristus meitä odottaa ja jossa ristin ryöväri Jeesuksen kanssa omppua syö.

Eli tämä menee liturgiaksi ja Jumalan ylistämiseksi

Annetaan Kari Tikan hoitaa asia niinkuin vain Jumalan armoittama muusikko voi sen hoitaa

Aamen.


Teesi
Uskallan Raamatun tekstien perusteella siis väittää, että kertomus Aadamista ja Eevasta on kertomus ihmisestä taivaan kodissa, paratiisissa. Jotenkin hänet on sieltä tielle patistettu pois Elämän puun luota. Jotenkin Kristuksessa on sinne tie takaisin rakennettu Elämän puun luokse.

Tottelematon ihminen passitettiin sieltä ensin pois, tänne maanpäälle maata viljelemään ja lapsia synnyttämään. Käärme seurasi sitten myöhemmin perässä, ja kantaa suurta vihaa Neitsyttä ja lasta kohtaan.

Missä siis Adam saapuu taivaasta ja alkaa maallisen vaelluksensa? Jossain ihmisen evoluution vaiheessa - vai äidin kohdussa siittämisen hetkellä - vai kun Jumala puhaltaa ihmiseen hengen?

Siinä riittää meille miettimistä, mutta kuten näemme, Raamattu ei suinkaan ole tässä vanha aikansa elänyt kirja myytteineen, vaan jotain käsittämättömän hienoa, suorastaan jumalallista.




4 kommenttia:

  1. Jaa olipa yllättävä teesi. Kristikunnassa taitaa kuitenkin tällainenkin tulkinperinne olla, vaikka en nyt löytänyt vielä tietoja tästä. Törmäsin tosin sellaiseenkin tietoon, että ko. tulkinta 'taivaallisesta alkuparatiisista' on Islamissa yleinen.

    Ilmestyskirjalla ja paratiisikertomuksella on yhteisiä piirteitä, mutta tarkoittaako se välttämättä konkreettista taivaallista 'alkuparatiisia'?

    Mutta miten tuollainen suht. konkreettiselta tuntuva tulkintasi sopii yhteen sen kanssa, että

    " Silloin Herra Jumala teki MAAN TOMUSTA ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. "
    ja
    "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä MAASTA SINÄ OLET, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Hannu, nyt teet juuri sitä, mitä olen kaikilta toivonut - käännät katseesi vakavsti Raamattuun ja mitä sinne on kirjoitettu.

      olen kanssasi samaa mieltä, että Paratiisikertomuksessa mytologinen ja historiallinen, hengellinen ja aineellinen, ovat autuaasti sekaisin.

      mutta tämä on niin kiehtovaa! Eräs Jeesuksen ensimmäisiä asioita ylösnousemuksen jälkeen oli pyytää murkinaa, jonka Hän kaikkien nähden söi. Paratiisi ei ole "aineeton tila" jossa aavemaiset henget liehuvat kuten Orfeus manalassa. Siellä on kauniita puita, virtoja, kukkia, hedelmiä, kaikkea sellaista, ja vielä semmostakin, joka ei ole ihmisen mieleen noussut!

      Ja se on vasta kolmas taivas...

      Poista
    2. Eedenin mytologinen kieli katoaa heti neljännessä luvussa, rajalla on kerubi salamoiva kieppuva tulinen miekka kädessään!

      mutta mitä lopulta on uskomme Kristukseen? katsomme ristiä kuin autiomaassa kepin nokkaan nostettua vaskikäärmetttä ja paranemme. Tässä menee myös taivas ja maa sekaisin, ristin pysty ja poikkipuut!

      Poista
  2. Kirjoittelin alaotsikkoasi 'teesi' läheltä liippaavan artikkelin - tosin siinä on muutakin. Siinä tulee esille tavallaan sama ajatus, jonka esitit, että paratiisi puhuu taivaasta. Ehkä vähän eri näkökulmasta tai ehkä kuitenkin ajattelit samaa.
    Artikkeli on ollut jo jonkin aikaa netissä, mutta vielä tänään yritin viilata. Hankalaa on vähän ollut, koko ajan sanat solmussa. Kirjoitin sen osittain siitä sysäyksestä, että eräs ystäväni, nuoren maapallon kreationisti, ei oikein hyväksynyt aiempaa mannerliikuntoartikkeliani, jossa puhuin kuolemasta jo kauan ennen ihmistä. Yritin perustella 'vähemmän tieteellisesti'

    http://ihmeellinenraamattu-ht.blogspot.fi/2015/09/kuolema-ja-syntiinlankeemus.html

    VastaaPoista