Hypoteesini on, että nimimerkki Jahvisti (emme tiedä hänen oikeaa nimeään) on kertomusta kirjoittaessaan käyttänyt lähteenään ikivanhaa sumerilaista tekstiä.
Sumerilainen teksti Ninhursag ja Enki on.
Se on fakta siinä missä devonikauden tetrapodit ja pleistoseenikauden homo erectus.
 |
| Megiddon Gilgamesh fragmentti kopio kuva copyright historyconnections.web |
Hypoteesini on hyvin yksinkertainen, mutta ei perusteeton. Onhan Jahvisti käyttänyt lähteenään paikoin lähes sanatarkasti Gilgamesh eepoksen Taulua XI. Ja onhan Chigagon yliopiston suorittamissa Megiddon kanaanilaisen kaupungin kaivauksista löydetty vuonna 1939 kappale savitaulua, jossa on kiilakirjoituksella juuri Taulu XI tekstiä vedenpaisumuksesta. Mesopotamialaisen aineiston käyttö ei ole mahdotonta, vaikka on paljon, mitä emme näistä ketjuista tiedä.
Nostan ensin esiin nämä kertomukset ja koetan hahmottaa, miten Jahvisti on muokannut alkutekstiä. En suinkaan ole ensimmäinen, joka näin tekee - alan pioneeri on lahjakas saksalainen Vanhan testamentin tutkija Herrmann Gunkel (1862-1932) ja vertailuista Vanhan testamentin ja Mesopotamian välillä nousi aikanaan aivan tutkijoiden koulukunta, panbabylonistit.
Mutta jätän tällaiset tutkimuksen taustan ja lähteiden selvittelyt myöhempään, etteivät ne häiritsisi näiden kahden dokumentin tutkimistamme, jotka molemmat ovat.
Kommentteja kaipaillessa, ettei jää monologiksi Mikon huikeat esitykset historiastamme.
VastaaPoistaRaamatun viisi ensimmäistä kirjaa on nimetty Mooseksen kirjoiksi.
Toora sisältää viisi Raamatun ensimmäistä kirjaa. Mooseksen kirjat.
Kuka ihmeessä on ollutkaan tuo nimimerkki Jahvisti, jonka Mikko mainitsee?
Kun Hegelin hengessä tapahtuva prosessien ja kerrostumien selvittely ulottui historian lähteisiin ja myös Raamatun tutkimukseen, saksalainen maailmankuuluksi tullut Vanhan testamentin tieteellinen tutkija Julius Wellhausen (1844-1914) viimeisteli Mooseksenkirjojen lähdeteorian. Myös Toorassa on kerrostumia ja prosesseja.
PoistaHypoteesin mukaan 5 Mooseksenkirjaa käsittää neljä eri lähdettä: käytetyn Jumalan nimen mukaan Jahvisti (J) ja Elohisti (E), "toisen lain" Deuteronomiumin eli 5 Mooseksenkirjan kirjoittaja deuteronomisti (D) ja papillisista asioista kiinnostunut Pappiskirja (P).
On ajateltu, että J ja E ovat ensin, sitten D ja viimeiseksi P