perjantai 26. joulukuuta 2014

Jurins Zarins 1983

Edeniä etsimässä
Kartta Dora Jane Hamblin

Jurins Zarins on kirjoittanut Adamin historiallisuudesta ja esittänyt mielenkiintoisia ajatuksia, Tässä ehkä ytimessä hänen tulkintansa, joka lienee vaikuttanut aiheen pohtijoihin suoraan tai epäsuorasti:
"The whole Garden of Eden story, however, when finally written, could be seen to represent the point of view of the hunter gatherers," Zarins reasons. "It was the result of tension between the two groups, the collision of two ways of life. Adam and Eve were heirs to natural bounty. They had everything they needed. But they sinned and were expelled. How did they sin? By challenging God's very omnipotence. In so doing they represented the agriculturists, the upstarts who insisted on taking matters into their own hands, relying upon their knowledge and their own skills rather than on His bounty.

There were no journalists around to record the tension, no historians. But the event did not go unnoticed. It became a part of collective memory and at long last it was written down, highly condensed, in Genesis. It was very brief, but brevity doesn't mean lack of significance."


24 kommenttia:

  1. Vaikka ei lähdettäisi sille linjalle, että Adam ja Eeva olivat ensimmäiset ihmisolennot, on mielenkiintoista pohtia tuota, että että kertomus Eedenistä jokineen olisi maantieteellisesti täsmällisempi kuin nykykäännöksien perusteella näyttää ja viittaisi vaikkapa sumerilaisten alkukotiin. Jospa tosiaan nuo neljä jokea olisivat vielä tunnistettavissa, ja 'Kuusin maa' on väärin ymmärretty. On ainakin mielenkiintoinen tuo Jurins Zarinsin teoria, että Giihon olisi Karun-joki, jaa Kuusin maa viittaisikin kassiittien maahan.

    Ehkä tuo että Raamattu kuvaa joet Eedenistä lähteviksi, ei sinne tulevina, voitaisiin ymmärtää profeetallisena vapautena, että saataisiin samalla viitattua niihin asioihin, joista myös ilmestyskirjan joet puhuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin mielenkiintoinen, mutta myös esimerkki siitä, miten letkeästi järki vääntää kirjoituksia johonkin johdonmukaiseen muottiin. Edenissä oli neljän joen lähde kuten Dilmunissa, eikä Eufratilla ja Togriksellä ole yhteistä alkulähdettä tällä maapallolla koskaan ollut.

      Poista
    2. Johtaako tuo siis siihen, että kertomus Dilmunista on vain kertomus vailla historiallisia juuria, koska tuolla 'tiukalla' tulkinnalta sieltä ei ole voinut lähteä neljää jokea, ei ainakaan Eufrat ja Tigris

      Poista
    3. Tämä on niin olennaista... Sumerilaisille Dilmun oli jossain kaukana ennen vedenpaisumusta, jossa heidän Noansa, Utnapishtam, sai kuolemattomuuden. Siis ei heillekään mikään tämänpäivän juttu, vaan pyhää historiaa aamunkoitosta. Tässäkin siis samantapainen peruslonja kuin Edenissä.

      Poista
    4. Kun otamme Eden kertomuksen ja sumerilaiset sellaisina kuin ne ovat, kyse ei ole "historia versus epähistoria" vaan tämä aika ja sitä edeltänyt tilanne tietyssä paikassa.
      Edenin joet saavat selityksen Sumerista, mutta eivät kaipaamiamme koordinaatteja a la Zarins

      Poista
    5. Mutta olisi mielenkiintoista tietää, mitä paratiisikertomuksen kirjoittajalla on ollut mielessään, kun hän nimesi/identifioi joet noin. Eufrat ja Tigris ovat mukana, ymmärrettävää. Mutta mitä kirjoittaja ajatteli Piisonista ja Giihonista? Siis nimenomaan Raamatun kertomuksen muotoilija. Olivatko ne hänelle jotain mystisiä muinaisia jokia vai jotain mitkä hän tiesi ja tunnisti? Onko siellä Dilmun-kertomuksissa jotkin tuontapaiset nimet kuin Piison ja Giihon?

      Poista
    6. Tällaisia ajatuksia monet esittävät, eivätkä aivan huonosti ole perusteltuja:
      (Lainaus jonkun John. D. Keyserin nettiartikkelista - eikös tuo E. A. Speiser ole tunnettu assyriologi, löysin wikipediasta juttua hänestä
      http://en.wikipedia.org/wiki/Ephraim_Avigdor_Speiser)
      === Lainaus alkaa
      Author E.A. Speiser, in search of the Biblical Garden of Eden, refers to DILMUN, "the land of the living," -- which lay near the HEAD of the Persian Gulf. He tries to identify the Pishon and the Gihon with actual rivers not far from the mouths of the Tigris and Euphrates (The Rivers of Paradise. Pp. 175-82 in I Studied Inscriptions Before the Flood, ed. R.S. Hess and D.T. Tsumura. Winona Lake, IN: Eisenbrauns).
      Speiser goes on to say that "the original narrator...has to be visualised as looking FROM THE PERSIAN GULF INLAND" and hence "the 'four heads' (v.10) are meant to be viewed UPSTREAM rather than down."
      === Lainaus loppu

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Vielä totean, että nimenomaan se kiinnostaa, mitä Raamatun Eden-kertomuksen muotoilija ajatteli noista neljästä joesta tai haarasta. Itsekö hän nimesi joet, olettaen hänen lähteissään ei ollut jokia nimettynä - vai oliko sittenkin. Lopputuloksena oli kuitenkin kertomus, josta löytyy Eufrat ja Tigris. Olisi mielestäni luontevampaa ajatella, että jos kirjoittajalla oli mitään maantieteellistä mielessään, hän ajatteli pikemminkin Eufratin ja Tigriksen Persianlahden puoleisen pään seutuja, kuin yläjuoksuja. Ihan ottamatta kantaa siihen, oliko tuollaista paratiisia konkreettisesti olemassa maan päällä voi mielestäni hyvin pitää mahdollisena, että kirjoittaja kuitenkin ajatteli jotain tunnettuja jokia kaikkien neljän kohdalla. Ja siinä mielessä ei tarvitse olla mitenkään 'hurahtanut', jos pyrkii identifioimaan nuo joet. Välillä ajattelin, että tuollainen identifiointi on samaa kuin paratiisin löytäminen uudelleen ja siis toivoton ja mielikuvituksellinen tehtävä. Eihän paratiisia tai edes sen jäänteitä löydetä maan päältä. Mutta jos tosiaan rajaa tehtävän siihen 'mitä jokia kirjoittaja ajatteli', se tuntuukin järkevämmältä tutkimuskohteelta.

      Tietysti voi olla niinkin, että kirjoittajalla oli joku muu peruste puhua Piisonista ja Giihonista kuin maantiede. Ehkä lähdeaineistossa oli joitain hänenlle tuntemattomia nimiä, joita hän käytti sellaisenaan tai keksi uusia nimiä - tai ehkä peruste liittyi siihen sanomaan mitä kirjoitukseen haluttiin sisällyttää.

      Poista
    9. Koetan pian kirjoittaa Edenin jokien taustasta Enki Ninhursag lähteessä. Kuten olen sanonut, Paratiisikertomuksessa on ihanasti keskenään sidoksissa Jumalan välitön läsnäolo, persoonallinen suhde Häneen ja ihmisen ruumiillisen ajallisen elämän tarpeet muonasta seuralaiseen.
      Kyse ei siis ole Eleusian kenttien tapaisesta sielujen puutarhasta, autuaiden Manalasta, ei myöskään omasta langenneesta todellisuudestamme, vaan jostain, jonne Herra Jeesus meidät vie ja antaa juoda elämän vettä ja syödä elämän puun hedelmiä.

      Poista
    10. Ei tarvitse kirjoittaa uudelleen: sumerilainen alkuteksti ja Jahvistin kertomus on rinnastettu
      http://moletadam.blogspot.com/2013/09/puhdasta-havilan-kultaa.html

      näetkö Hannu mitään sisäistä yhteyttä, vai ovatko nämä sinulle toisistaan täysin erillään olevat kirjoitukset?

      Poista
    11. huomaa vielä tuo, että neljän suuren joen LÄHDE on Edenin raikkaissa vesissä (Sumerissa Persian lahden rannalla suolaisen ja makean veden ero oli maailmankatsomuksellisesti olennainen, elämän perusasia)

      Edenistä lähdettyään joki haarautuu neljäksi.

      näin on Jahvisti kirjoittanut ja tätä ei saa mennä vääntämään muuksi, jos tahtoo olla raamatullinen.

      Poista
    12. Näen kyllä Raamatun paratiisikertomuksessa jotain samaa kuin 'Enki ja Ninhursag' kertomuksessa, mutta myös muissa alueelta löydetyissa kirjoituksissa on samoja asioita. Osittain vaikuttaa siltä, että Raamatussa on ikäänkuin lainattu vanhojen kertomusten kuvakieltä uuden sanoman ilmaisemiseen. Mutta asia ei ehkä ole pelkästään näinkään. Tämä on toki aivan liian vaikea asia minun selitettäväkseni.

      Mutta tuohon sanomaasi "Edenistä lähdettyään joki haarautuu neljäksi.
      näin on Jahvisti kirjoittanut ja tätä ei saa mennä vääntämään muuksi, jos tahtoo olla raamatullinen.".

      Vastaan että jos haluaa olla Raamatullinen, niin Eufrat ja Tigris mainitaan, vaikka nillä ei olekaan yhteistä alkulähdettä. Siis puhuuko Raamattu aivan mahdottomuuksia? Raamatullisuus johtaa mahdottomuuteen, niinkö? Vai pitäisikö kuitenkin harkita Speiserin ja monen muun ehdotusta, että veden virtaussuunta ei ole Raamatussa oleellinen vaan tarkastelukulma on yläjuoksulle päin. Onkohan 'lähde' sanaa joen yhteydessä Raamatussa ollenkaan, siis JOEN lähde? Puhutaan kyllä jostain vedestä joka kasteli maan pinnan ja hieman myöhemmin sitten tuo " Ja Eedenistä lähti joki, joka kasteli paratiisia, ja se jakaantui sieltä neljään haaraan. "

      Poista
    13. totta sanot, kirjoituksessa ei ole sanaa "lähde" peleg, vaan ensin tuo siunaava kastesumu 2:6 אֵד ed, sitten kasteleva joki, nahar, joka jakaantui...

      ajattelet tuota ylävirtaan ratkaisua, mutta myöntänet, että se ei ole tekstin mukainen.

      ettäkö Raamattu puhuisi aivan mahdottomuuksia? Oletko vieläkään sisäistänyt, että Raamatun kirjoitukset on laadittu aikaan, jolloin koko ihmiskunnassa kautta maailman vallitsi geosentrinen eli maakeskeinen maailmankuva. Aurinko, kuu ja tähdet ovat "taivaankannessa" raqia lujana perustuksillaan seisovan maan yllä.

      tässä tiedon maailmassa ei minusta ole mahdoton ajatus, että maantieteellisesti ajateltiin väkevien virtojen saavan alkunsa Edenistä Dilmunista pulppuavista raikkaista vesistä jossain kaukana. Eden kertomuksesta puuttuu suolaisen veden läsnäolo, mikä on minusta huomionarvoista, onhan se niin tärkeä Sumerissa.

      kiinnitä huomiota myös Eden kertomuksen kuvaukseen maailman rikkauksista, jotka muistuttavat hyvin paljon Dilmunin aarteita, mutta niistä on riisuttu pois tuo "kauppiaat tuovat aarteita Dilmuniin" ja neutralisoitu, että Havilan maan kulta oli hyvää jne.

      Poista
    14. Hei Hannu "myös muissa alueelta löydetyissa kirjoituksissa on samoja asioita." ei riitä tähän meidän työskentelyymme, laita viittaus kuten tuo hieno Speiser linkki. Missä sumerilaisissa tai mesopotamialaisissa tekstissä puhutaan näistä paratiisista dilmunista lähtevistä joista?
      Käsittelemäni Enki ei mainitse jokia lainkaan, eihän..

      Poista
    15. Antakoon suuri meri sinulle rikkautensa!
      Hänen suolavesi altaansa todellakin muuttuivat raikkaan veden altaiksi.

      meren läheisyys, suolainen vesi, raikkaan veden altaat - nämä ovat sumerilaisen luomiskertomuksen olennaisia elementtejä, suolaisen ja makean veden sekaantuminen maailman alussa.

      tämä näkyy vain Persian lahden rantamilla Eufratin ja Tigrisin suistossa, jossa ikivanha elämäntyyli on säilynyt ns suisto-arabien parissa, ja jonka Irak Iran sota ja presidentti Husseinin vainot hirveästi vahingoittivat

      googlaa iraq marsh arabs kuvia niin näet jotain hyvin sumerilaista!

      Poista
    16. 'Muilla kertomuksilla' tarkoitin esim. Adapa-myyttiä, siinähän on samanlaisia elementtejä kuin paratiisikertomuksessa, ainakin kuolemattomuuden menettäminen. Ei taideta joista puhua. Mutta ei mielessäni ole paljoakaan tietoa näistä, varmasti tunnet paljon laajemmalti noita eri kertomuksia.

      Ajattelen vain olevan mahdollista, että Raamatun kertomuksen laatija oli elämänsä aikana olla tutustunut useampaankin vanhaan kertomukseen, eikä vain yhteen. Dilmunissa on kyllä huomattavan paljon yhtäläisyyttä.

      Enkä tarkoita että Raamattu puhuu mahdottomuuksia, mutta liian kirjaimellinen tulkinta johtaa kyllä 'solmuihin' joissain kohden varmasti. Halusin vain 'opponentin' roolissa hiukan horjuttaa sinun ajatustasi, että jokien yhteisen lähteen on oltava Raamatun mukaan Eedenissä. Voit silti olla oikeassakin, ehkäpä Raamatussa on juuri tämä ajatus, että veden lähde on Eedenissä, josta se virtasi kastelemaan Paratiisia, ja sieltä haarautui eri suuntiin (tuoden siunausta?)

      Poista
    17. Horjuta vain ajatuksiani, iloitsen siitä ja se on terveellistä. 4 silmää näkee enemmän kuin kaksi, eri näkökulmia

      Raamattu ei johdata meitä Eden kertomulsella jonnekin takaviistoon, vaan ihmiskunnan kulttuurihistorian juhlittuun alkukotiin Sumeriin, josta kirjoitettu historia ja ihmiskunnan vanhin muostitieto alkaa.

      Monet uskovat eivät ole oppineet arvostamaan Raamattumme tavatonta rikkautta ja keskeisyyttä.

      Poista
  2. Onko tässä blogissa muuten kiinnitetty huomiota siihen, että paratiisikertomuksen 'sumu', joka kastelee maan, voitaisiin kääntää toisellakin tavalla? Mirja Ronningin & Co. Genesis-käännös menee näin:
    "Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, maan päällä ei ollut vielä yhtään pensasta, eikä ruohoa ollut vielä kasvanut, koska Herra Jumala ei ollut vielä antanut sataa maan päälle, eikä ihmistä ollut maata vilejelemässä, vaan maasta PULPPUSI vettä joka kasteli koko maan pinnan."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomainen havainto, ei ole tuota katsottu. Mirja osaa Raamatun heprean! Pulputa muuten olisi lähempänä Mesopotamiaa kuin sumu, ajatus maanalaisista raikkaista vesistä.... Erinomainen pointti, täytyy opiskella

      Poista
    2. alkutekstissä on Gen 2:6 ואד יעלה מן־הארץ והשׁקה את־כל־פני־האדמה׃
      eli karkeasti vaed jale min haaretz vhashqa et kol pene haadama
      ja ED nousi maasta ja HASHQA koko maanpinnan

      vebi on siis yksinkertainen ala, nousta, ei "pulputa" kuten lähde...
      ED on höyry, sumu, usva
      SHAQA on antaa juoda, kastella (kuten pelto), kostuttaa, tehdä märäksi

      Mirjan käännös on minusta tässä valossa epätarkempi kuin Mannisen sanatarkka
      vaan sumu nousi maasta ja kasteli koko maan pinnan.

      Poista
    3. Ronningin & Co. käännöksessä on tuon 'sumu' sanan kohdalla tosiaan 'vesi' ja seuraavanlainen viite:
      ===
      Harvinainen sana, 2x Vanhassa testamentissa. Akkadin kielessä sana merkitsee 'maan uumenista pulppuava vesi'. LXX, Vul. ja Syyr. "lähde".
      ===

      Poista
    4. hyvä ettet anna periksi! käyttämäni heprean sanakirja on vanha.

      LXX lähde: πηγὴ δὲ ἀνέβαινεν ἐκ τῆς γῆς καὶ ἐπότιζεν πᾶν τὸ πρόσωπον τῆς γῆς.

      Vulgata lähde: sed fons ascendebat e terra inrigans universam superficiem terrae

      nykyhepreassa אֵד ed sumu, höyry, kaasu

      Se toinen kohta on Job 36:27-28 - hankalaa, kuten Jobin kieli usein:
      27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat (ed) virtanaan sadetta,
      28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
      Mannisen käännös vähän hassu.

      KR 1992 on kielellisesti paranneltu
      27 Hän vetää vesipisarat ylös taivaaseen
      ja siivilöi ne taivaan vesistä sateeksi,(? luovaa käännöstä)
      28 jota pilvet tihkuvat,
      vihmovat kaikille ihmisille.

      näetkö sieltä miten Rönning kääntää tuon Jobin kohdan?

      Poista
    5. Minulla on Ronningin käännöksiä vain Genesiksestä, ikävä kyllä.

      Oheisessa Septuagintan englanninnoksessa muotoillaan:
      "... for God had not rained on the earth, and there was not a man to cultivate it. But there rose a fountain out of the earth, and watered the whole face of the earth. "

      http://www.ecmarsh.com/lxx/Genesis/index.htm

      Poista