Jumalankieltäjä voisi ehkä kommentoida hypoteesia jotenkin näin:
"On se hyvä, että teologienkin parissa hiljalleen aletaan ymmärtää, millainen satukirja Raamattu on ja miten juutalaiset ovat varastaneet muiden Lähi-idän kansojen ideoita ja ajatuksia, sumerilaisista iranilaisiin."
"Tämä on lupaava alku ja varmaan Louhivuorikin hiljalleen alkaa nähdä uskonnollisten näkemystensä onttouden ja luopuu viimeisistäkin puheista henkimaailman epäterveistä haihatteluista."
"On hyvä, että asiatietoa tuodaan kristittyihinkin piireihin, joissa yhä kuvitellaan, että vanha Raamattu antaa vastauksen kaikkiin kysymyksiin. Tieteellinen tutkimus on ainoa keino saavuttaa todellista tietoa siitä maailmasta, jossa elämme ja myös uskontojen maailmasta."
Tähän vastaisin?
"Vertaileva uskontotiede sai alkunsa juuri Hermann Gunkelin työstä Israelin uskonnon ja Mesopotamian uskontojen välillä, Religionsgeschichte josta sitten on kehittynyt tämä Religionsvetenskap, jota Ruotsin kouluissa lapsille opetetaan ja jonka alaisuudessa teologiset tiedekunnat naapurimaassamme ovat."
"Sen tähden kertomus Eedenin puutarhasta on avain ja erinomainen tutkimuskohde, että näemme miten helposti uskontojen vertailussa tulee virheitä ja ylilyöntejä. Tarkka tieteellinen tutkimus nostaa Raamatun arvovaltaa ja sen sisältöä korkealle."
Vaan mitä se hyödyttäisi?
Kun lähtökohdat ovat jo selvät ja asenteet vankat, on kuin savolaisukon kysymys "sanoitko jotain, vai tuuliko niitä huuliasi heiluttaa?"
Minun kai pitää kommentoida tähän, koska avaus on lähinnä omaa näkemystäni.
VastaaPoistaAgnostisuuden ja ateismin määritelmistä en halua lähteä kinaamaan, koska niitä on ihan jokaisen yksilön mukainen määrä. Toiset niputtavat ne samaksi ja toiset vetelevät hiuksenhienoja filosofisia rajoja. Itselläni on kuitenkin selkeä näkemys asiasta.
"on se hyvä, että teologienkin parissa hiljalleen aletaan ymmärtää..."
-varsinkin harhoissa olevia vastaan käytetään juuri tätä argumenttia. Argumenttihan on aivan mainio ja räjähdysherkkä tiedettä omiin tarkoituksiinsa kutovia CMI:läisiä kohdatessa.
Vaan agnostinen kykenee ymmärtämään asian laajemmin ja ottamaan huomioon Mikon esilletuoman asioiden vertailun todellisuuden ja rehellisyyden välillä. Ja myös sen merkityksen todellisuutta tavoitellessamme.
"Tämä on lupaava alku ja varmaan Louhivuorikin hiljalleen alkaa nähdä uskonnollisten näkemystensä onttouden ja luopuu viimeisistäkin puheista henkimaailman epäterveistä haihatteluista."
-Lienee ateistien halu ajatella näin.
"....Tieteellinen tutkimus on ainoa keino saavuttaa todellista tietoa siitä maailmasta, jossa elämme ja myös uskontojen maailmasta."..."
-Tutkimus on ymmärtääkseni se ainoa menetelmä, millä voidaan saavuttaa havaintoja maailmasta, jossa elämme. Viimeinen lause taas ei sisällykään tähän kategoriaan. Uskontojen maailmaa ei voida alistaa naturalistiselle metodologialle milläänlailla ja ei mielestäni ole tarkoituskaan. Ehkä se on myös syy sille, että olen kiinnostunut myös näistä asioista.
Minusta Alister McGrath todistaa väkevästi meidän toivomme perusteista ateisteille, joiden kovin puhetorvi tällä hetkellä on Richard Dawkins. En oikein usko historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen mitenkään vaarantavan klassisen kristinuskon pelastushistoriallista raamatuntulkintaa.
VastaaPoista