Voisimme verrata Eedenin puutarhan kertomusta myös maalaukseen, jossa siveltimen taitava käyttäjä luo uutta todellisuutta, mutta käyttää palettina eksoottisia ja väkeviä värejä, joissa on sumerilainen pohjasävy.
Hannu viittasi siihen mahdollisuuteen, että Eedenin kertomus olisi persialaisaikainen.
Tämä nostaa esiin tärkeän Raamatun johdanto-opillisen kysymyksen Viiden Mooseksenkirjan lähteistä jne.
Ymmärtääkseni tutkijoiden suuri enemmistö sijoittaa Mesopotamian vaikutuksen pyhään Raamattuun rautakaudelle eli seemiläisten maailmaan, Assyrian ja Babylonian suurvalta-aikaan ja pakkosiirtolaisuuteen, joka päättyi Akhmenidien Persian nousuun. Näin olisimme ensimmäisen vuosituhannen maisemissa ennen Kristuksen syntymää.
En kuitenkaan liene aivan yksin kytkiessäni Jahvistin aineistoa paljon vanhempaan kerrostumaan eli Sumeriin yli tuhat vuotta vanhempiin aikoihin ennen seemiläistä Akkadin kerrostumaa.
Vaikea on sanoa, miten yleisesti esimerkiksi Eridun Genesis tai Ninhursag Enki myytti tunnettiin myöhemmissä Mesopotamian kulttuurin vaiheissa. Sen sijaan on aivan varma, että sumerilainen henkinen perintö eli muokattuna myöhemmässä kirjallisuudessa. Alkuteksteistä säilyi monia yksityiskohtia - Ziusudra-Gilgamesh-Atrahasis jatkuvuus on tästä mainio esimerkki Sumerista Akkadiin.
Seemiläisen Jahvistin maalaus Edenin puutarhasta ei mielestäni selity pitkällä traditiolla Sumeri-Akkadi-pakkosiirtolaisuus Jerusalem.
Eeden on liian lähellä Ninhursag ja Enki käsitteitä, eikä se sisällä myöhempää mesopotamialaista väritystä esimerkiksi Mardukin ja Tiamatin aggressiivisa hahmoja.
Tepe Gawrasta on löytynyt mielenkiintoinen sinetti, varmaan tunnet asian?
VastaaPoistahttp://www.bible-archaeology.info/TepeGawraMound.jpg
(Kuva on sivulta http://www.bible-archaeology.info/adam.htm )
Sinetin löysi vuonna 1932 E. A. Speiser, University Museum of Pennsylvania:n miehiä. Paikka oli siis Tepe Gawra, joka on Niiniven raunioiden lähellä. Siis aika pohjoisessa. Speiser ajoitti sinetin noin vuoteen 3500 eKr.
Sinetissä on alaston mies ja nainen, eteenpäin kumartuneessa asennossa, aivan kuin häpeissään, karkoitettuina tai kuritettuina. Heidän takanaan on käärme. Speiser oli sitä mieltä, että on vahvoja syitä olettaa sinetin liittyvän syntiinlankeemuskertomukseen.
Mitä mieltä olet tästä löydöstä? Eikö se tuntuisi viittaavan joihinkin muihinkin lähteisiin paratiisikeromuksen suhteen, kuin sinun mainitsemasi?
Tämä on varsin antoisa kommentti, kirjoitan aiheesta oman tekstin
Poista